- Ajankohtaista
Tekoäly avasi porvoolaisyrityksille uusia mahdollisuuksia
Porvoolaisyritykset lähtivät etsimään tekoälystä apua hävikin vähentämiseen, mutta löysivät joukon muitakin tapoja hyödyntää uutta teknologiaa. BioAarre-hankkeeseen osallistuneiden Brunbergin, Gabriel 1763:n ja Ravintola Saltin edustajat kertovat kokemuksistaan: ”Ei tässä ole entiseen enää paluuta.”
Tekoäly on tällä hetkellä kaikkien huulilla, mutta voiko sitä hyödyntää hävikin vähentämisessä, sivuvirtojen hyödyntämisessä ja biojätteen jalostamisessa uusiksi tuotteiksi?
Posintran järjestämässä BioAarre-hankkeessa etsittiin porvoolaisille elintarvike- ja ravintola-alan toimijoille keinoja parantaa resurssitehokkuutta ja hävikin hallintaa. Apuna käytettiin tekoälyä.
Brunberg vähentää hävikkiä ja etsii tekoälylle uusia käyttötapoja
Brunberg on panostanut hävikin vähentämiseen vuosikymmenten ajan. Makeistehdas on muun muassa myynyt ulkonäöltään ja kooltaan poikkeavia makeisia tehtaanmyymälässään 1960-luvulta lähtien.
– Hävikin vähentäminen on ollut meille aina tärkeä asia. Mielestämme olemme hoitaneet asian jo nyt tosi hyvin, mutta aina tätäkin voi parantaa ja kehittää, Brunbergin toimitusjohtaja Katarina Enholm kertoo.
Siksi yritys osallistui BioAarre-hankkeeseen. Hankkeen alussa Brunbergin suukkolinjan biojäteastiasta haettiin näyte, josta analysoitiin, voisiko biojätteelle löytyä uusia hyödyntämiskohteita.
– Saimme muutamia ehdotuksia, mutta ne eivät ole vielä taloudellisesti kannattavia. Niissä biojäte pitäisi hajottaa ja jalostaa joksikin uudeksi, esimerkiksi kosmetiikkateollisuuteen, mikä on ainakin vielä kallista, Enholm sanoo.
Tällä hetkellä kaikki käyttökelpoinen sivuvirta pyritään ensisijaisesti hyödyntämään uudestaan makeisten raaka-aineena.
– Jos se ei onnistu, ohjaamme biojätteen rehuntuotantoon ja loput kuljetetaan biokaasun raaka-aineeksi, kertoo tehdaspäällikkö Jouni Vienonen.
Rehuntuotantoon ohjataan muun muassa suukkovaahtoa, -keksejä ja leikkuujätettä.
Biojätteen vähentämistä edistetään Brunbergilla myös hiomalla tuotantoprosesseja ja ennakoimalla muun muassa konerikkoja entistä paremmin. Siihenkin tekoälystä voi olla apua.
– BioAarre-hanke ja Aimiten asiantuntijat olivat hyvin inspiroivia ja innostuimme kaikesta siitä, mihin tekoälyä voisi hyödyntää, sanoo talouspäällikkö Jessica Suominen.
Tekoälyllä voi käsitellä muun muassa suuria määriä dataa ja löytää virheitä, joita ihmissilmä ei välttämättä huomaisi. Se voi myös tuoda pöydälle uusia ideoita.
Tällä hetkellä Brunbergilla suunnitellaan henkilökunnalle suunnattua tekoälykoulutusta ja oman tekoälypolitiikan laatimista.
– Tekoäly on hyvä avustaja, mutta ihmiset tekevät lopulta päätökset, Enholm sanoo.
Hävikin vähentämisen ohella Brunberg edistää vastuullisuuttaan parhaillaan muun muassa siirtymällä sertifioituun kaakaoon, joka tukee viljelijöiden toimeentuloa ja metsien suojelua. Lisäksi Posintran Co2Jump-hankkeessa aloitettua päästölaskentaa laajennetaan koko arvoketjun Scope 3 -päästöihin.
– Olemme huolissamme ilmastonmuutoksesta, joka uhkaa myös pääraaka-aineemme kaakaon tulevaisuutta. Vastuullisuustyön merkitys kasvaa jatkuvasti, ja vaikka EU kestävyysraportointidirektiivi ei vielä koske meitä, haluamme olla kehityksessä etunojassa. Perheyhtiönä haluamme turvata yrityksen toiminnan myös tuleville sukupolville, Enholm sanoo.
Tekoäly teki minuutissa päivien työn
Aluksi Tommi Liekkala ei uskonut, että BioAarre-hankkeesta olisi hyötyä Gabriel 1763 -ravintolalle.
Ravintolassa syntyy vain vähän hävikkiä, sillä hävikin vähentämiseen on panostettu huomattavasti jo vuosia.
– Kun kuitenkin kävin Posintralla, selvisi, että hanke on mielenkiintoinen. Siis todella mielenkiintoinen! Jo ekan tunnin aikana tajusin, että tekoäly tulee vapauttamaan minulta suunnattoman määrän aikaa. Meihin ihmisiin on sisäänrakennettu vähän sellaista pientä muutosvastarintaa. Voisi sanoa, että olen ollut enemmänkin liitutaulumiehiä, Liekkala kertoo.
Hän kertoo oppineensa, että tekoälyä voi hyödyntää monenlaisissa rutiinitehtävissä ja esimerkiksi vuosikalenterin tekemisessä.
Vuosikalenteri kokoaa yhteen vuodenaikoihin liittyvät ruuhka-ajat, pyhäpäivät, raaka-aineiden sesongit, rekrytointiaikataulut ja erilaiset tapahtumat. Jatkossa kalenteriin on tarkoitus lisätä myös toteutuneet myyntiluvut, jotta niiden pohjalta voidaan ennakoida tulevan vuoden myyntiä tarkemmin.
– Olen yrittänyt tehdä meille vuosikalenteria vuoden ajan, ja nyt tekoäly hoiti kaiken minuutissa. Enää juhlapäivät ja sesongit eivät pääse yllättämään. Ja kaiken tämän sain visuaalisesti viehättävässä muodossa, Liekkala sanoo.
Tulevaisuudessa tavoitteena on perehtyä lisää tekoälyn tuomiin mahdollisuuksiin. Suunnitteilla on jo tällä hetkellä esimerkiksi tilojen uudelleen suunnittelua.
– Meillä on liikaa tyhjää tilaa. Tekoäly visualisoi uskomattoman hienosti asioita. Sen avulla heti näyttää remontoijille konkreettisesti, mitä haluan. Minun ei tarvitse enää sanoin yrittää selittää ja toivoa, että tulen ymmärretyksi, Liekkala sanoo.
Kun teknologia auttaa suunnittelussa, Liekkalalle vapautuu enemmän aikaa kaikkeen muuhun, kuten ravintolan kehittämistyöhön.
– Ilman hanketta olisin varmaan tyytyväisenä tekemässä laskelmia helmitaululla. Kyllä tämä avasi uusia kulmia tähän työskentelyyn, hän sanoo.
Ravintola Salt voi säästää tuhansia tekoälyn avulla
– Lähdin BioAarre-hankkeeseen omasta mielenkiinnosta, etten putoaisi tekoälykelkasta. Hankkeessa kiinnosti myös hävikin vähentäminen, mikä on lähellä sydäntäni, Ravintola Saltin ravintoloitsija Teemu Lehtonen kertoo.
Vaikkei à la carte -ravintolassa massoittain hävikkiä synnykään, kaikki säästö on tervetullutta.
– Asiakkaiden lautasilta hävikkiä ei tule, lautaset palaavat keittiöön pitkälti nuoltuina. Keittiöstäkin tulee lähinnä kuoria ja nahkaa, hän sanoo.
Hankkeen aikana Lehtonen alkoi pohtia, voisiko tekoälyn avulla ennakoida asiakasvirtoja ja tätä kautta vähentää hävikin määrää. Asiakasvirtojen ennakointi auttaisi myös arvioimaan, paljonko raaka-aineita pitää tilata ja asiakkaisiin varautua eri päivinä.
– Vanhassa Porvoossa on tietty sesonkisykli, jota on helppo seurata, mutta tapahtumien ja pyhien vaikutusta asiakasvirtoihin on vaikeampi ennakoida, hän sanoo.
Lehtonen alkoi kehittää ChatGPT:n avulla ennustettavuuspohjaa, joka laskee edellisen vuoden myyntien ja asiakasvarausten mukaan ennusteen kullekin vuoden päivälle.
– Sain ihan järkevän näköisen ehdotuksen, eikä siihen mennyt järjettömän paljon aikaakaan, Lehtonen sanoo.
Lehtonen hyödynsi tekoälyä myös siihen, että sai uuden ruokalistan sovitettua vanhaan pohjaan ja käännettyä sen eri kielille.
– Jätin koneen raksuttamaan lounaan ajaksi. Sillä aikaa työ oli valmis. Jos olisin tehnyt sen itse, siihen olisi mennyt tunteja, hän kertoo.
Tekoälystä on ollut apua myös työvuorolistojen suunnittelussa. Lehtosen mukaan tekoälysuunnittelun avulla voi säästää tuhansia euroja vuodessa.
Syksyllä hän hyödynsi tekoälyä myös mainoksen tekemisessä.
– Mainoksesta tuli mielestäni todella hieno. Ei tässä ole entiseen enää paluuta. Tekoäly on hyvä työkalu, joka säästää aikaa ja tuloskin on ollut ihan kunnollinen.
Lisätiedot:
Artikkeli on tuotettu osana BioAarre-hanketta.
Anna Pyyhtiä
Posintra Oy
+358 50 441 1668
anna.pyyhtia@posintra.fi


