• Ajankohtaista

Miten valjastaa tekoäly yrityksen hyödyksi?

Tekoäly muuttaa työtoimenkuvia ja tarjoaa mahdollisuuden tehdä töitä fiksummin ja tuottavammin. Posintran BioAarre-hankkeessa tekoälyllä etsittiin ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseen ja hyödyntämiseen.

Tekoälyä pidetään yhtenä tulevaisuuden keskeisistä teknologioista. Sen avulla voidaan tehostaa työtä, löytää uusia ratkaisuja ja kehittää toimintatapoja.

Posintran BioAarre-hankkeessa tutkittiin, miten tekoälyllä voi vähentää ruokahävikkiä ja edistää sivuvirtojen hyötykäyttöä – eli säästää rahaa ja ympäristöä.

Globaalisti ruokahävikki aiheuttaa arviolta 8–10 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.

– Tekoäly antaa valtavasti mahdollisuuksia yrityksille, kun sitä osaa hyödyntää oikein. On varmaa, että ihan joka ikinen yrittäjä voi hyödyntää tekoälyä tekemisissään, kertovat Aimiten Oy:n yrittäjä Ville Grönlund ja Sampsa Sironen.

Onko älytöntä olla hyödyntämättä tekoälyä?

Grönlundin ja Sirosen mukaan erilaisten tekoälytyökalujen käyttö on suomalaisissa yrityksissä vielä vähäistä.

– Meidän havaintojemme mukaan käyttö on vielä melko pintapuolista. Nekin yritykset, joissa tekoälyä käytetään, hyödyntävät sitä lähinnä hakukoneena, vaikka tekoälyn avulla voidaan tehdä paljon muutakin.  Tekoälyn hyödyntämisestä puuttuu usein punainen lanka. Se ei ole toistettavaa ja osa vakiintuneita prosesseja, Sironen kertoo.

Tekoäly pystyy suorittamaan monia työtehtäviä ihmistä nopeammin ja laadukkaammin. Yrityksessä tämä voi parantaa tuottavuutta ja tarjota uudenlaisia välineitä kasvuun.

– Tekoäly demokratisoi yritysten menestystä. Kun aiemmin suurilla yrityksillä on ollut paremmat mahdollisuudet investoida teknologiaan ja asiantuntijoihin, nyt myös pienemmät yritykset saavat käyttöönsä tehokkaita työvälineitä ilman suuria alkuinvestointeja ja IT-taitoja, Sironen sanoo.

Tekoälyn avulla voi saada sellaisia laskelmia ja päätelmiä, joihin vaadittiin ennen kalliit työvälineet ja tutkija – mutta tulosten tulkintaan kaivataan yhä ammattilaisen näkemystä.

BioAarre-hankkeessa selvitettiin tekoälyn mahdollisuuksia ruokahävikin vähentämisessä ja tuotannon sivuvirtojen hyödyntämisessä. Ravintola-alalla keskeistä oli asiakasvirtojen ennustaminen ja hävikin ennaltaehkäisy. Kuvassa Ravintola Saltin ravintoloitsija Teemu Lehtonen.

Tekoälyn tulevaisuus, viekö se meiltä työt?

Uutisissa puhutaan paljon tekoälyn riskeistä. Esimerkiksi valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa 2.6.2026, että tekoäly tulee korvaamaan ison joukon työntekijöitä julkisella sektorilla.

Ainakin se tulee muuttamaan tulevaisuuden työtehtäviä radikaalisti, Sironen ja Grönlund uskovat.

– Uusien teknologioiden vaikutus yleensä yliarvioidaan lyhyellä aikavälillä ja aliarvioidaan pitkällä aikavälillä. Ihmettelen, jos 10 vuodessa tekoäly ei ole saanut aikaan isoja mullistuksia, Grönlund sanoo.

– Osa tekoälyfirmoista puhuu raflaavasti esimerkiksi siitä, että kuuden kuukauden päästä ei tarvita enää koodareita. Toisaalta moni asia hoituu tekoälyn avulla aidosti nopeammin, esimerkiksi nettisivujen päivitys, Sironen sanoo.

Siksi tällä hetkellä onkin erityisen tärkeää pysyä muutoksen mukana ja joustaa. Pahimmillaan yrittäjä voi jäädä kokonaan kehityksestä jälkeen, parhaimmillaan valjastaa teko voitokseen.

– Ihan jokainen voi käyttää tekoälyä jo nyt rutiinihommista vapauttamiseen. Esimerkiksi ravintoloitsija voi antaa sille myynnin seuraamisen ja Excel-taulukoiden täyttämisen ja käyttää enemmän aikaa asiakkaiden parissa, Sironen sanoo.

BioAarre-hankkeessa lähdettiin tarpeista

Grönlund ja Sironen järjestivät BioAarre-hankkeessa yrityksille työpajoja, joissa käytiin läpi sitä, mitä tekoälyllä voidaan tällä hetkellä tehdä ja mihin kehitys on menossa.

– Työpajamme etenivät saman mallin mukaan, mutta aina asiakkaille räätälöitynä. Ensin kartoitetaan nykytilanne ja se, mitä ratkaisuja on jo kokeiltu. Sitten selvitämme, millaista tietoa yrityksellä on käytettävissään ja esittelemme konkreettisia mahdollisuuksista yrityksen toimintaan sovitettuna, Sironen kertoo.

Tekoälytyökaluja on valtavasti, eikä yrittäjän ole helppo tietää, mikä niistä sopii itselle.

– Meidän pihvimme on, se että olemme itse käyttäneet tekoälyä osana toimintaamme jo vuosia ja käyneet sitä tuskaa läpi, että mikä on mahdollista ja mikä ei. Ymmärrämme sekä liiketoimintaa että tekoälyn tarjoamat hyödyt, Grönlund sanoo.

Vähitellen yrittäjille avautuu se, millaisia liiketoimintahyötyjä tekoälyteknologiat voivat tarjota.

– Tästä aukeaa uudenlainen horisontti, Sironen sanoo.

Hävikille seis

Hävikille seis

BioAarre-hankkeeseen osallistui kolme ravintolatoimijaa ja makeistehdas Brunberg. Ideana oli pohtia, miten näissä yrityksissä voi vähentää syntyvää hävikkiä ja hyötykäyttää sekä hävikkiä että tuotannon sivuvirtoja.

– Ykkösjuttu on aina se, miten hävikin voi estää tai ainakin vähentää sitä. Siinä tekoäly on harvinaislaatuisen tehokas apuväline, Grönlund kertoo.

Ravintola-alalla hävikin vähentäminen liittyi pääasiassa asiakasvirtojen ennustamiseen.

– Kävijämäärien ennustaminen oli sellainen tarve, mikä nousi toistuvasti esiin. Vastasimme tarpeeseen rakentamalla konkreettisen demon, jolla havainnollistimme, millaista dataa ennustamiseen voisi käyttää ja miten ratkaisu toimisi, Sironen kertoo.

Ennakoimisessa otetaan huomioon muun muassa säätilat, juhla- ja pyhäpäivät ja erilaiset tapahtumat. Tekoälyllä voi tehdä yksinkertaisen työkalun, joka etsii muuttujien väliltä yhteyksiä ja ennustaa tulevia kävijämääriä.

Brunbergilla hävikin vähentämistä lähestyttiin biojätteen analysoinnin kautta.

Biojätteelle uusi elämä?

Biojätteelle uusi elämä?

Syntyneelle hävikillekin voidaan keksiä myös uudenlaisia käyttömahdollisuuksia ja näin vähentää biojätteen määrää.

– Jos hävikille keksii muuta käyttöä kuin biojäteastiaan heittäminen, voidaan vähentää kustannuksia ja parhaimmillaan löytää myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Eräässä yrityksessä testattiin reseptiikkaa tekoälyn avulla. Sieltä tuli hauskoja ja käyttökelpoisia ideoita, Sironen sanoo.

Jokainen voi kokeilla sitä kotonaankin jääkaapin perälle jääneissä tuotteissa.

– Vaatii vain pienen kipinän, että kokeilee eri työkaluja ja näkee mahdollisuuksia, Grönlund sanoo.

Tekoälykonsultointia, -koulutuksia ja käyttöönottoa yrityksille tarjoava Aimiten Oy toimi asiantuntijana BioAarre-hankkeessa.

 

 

Lisätiedot:

Artikkeli on tuotettu osana BioAarre-hanketta.

Anna Pyyhtiä
Posintra Oy
+358 50 441 1668
anna.pyyhtia@posintra.fi

Uusimmat samasta kategoriasta