Nedergård Hunaja-Honung kehittää toimintaansa pölyttäjien ehdoilla

Neljätoista vuotta sitten Susanne Björkell ja Sigurd Wackström istuivat parvekkeella, kun taivas pimeni ja täyttyi pörinästä. Karannut mehiläisparvi etsi uutta pesäpaikkaa ja oli valitsemassa kohteekseen talon savuhormia.

– Meille tuli kiire toimia, joten soitimme mehiläistarhaajan hakemaan parven talteen, Björkell kertoo.

Ottaessaan mehiläisiä kiinni tarhaaja totesi, että olisivathan Björkell ja Wackströmkin voineet ottaa yhdyskunnan pihalleen Kalaxiin.

– Siitä se ajatus sitten lähti, Wackström sanoo.

Vuotta myöhemmin pariskunnalla oli kaksi pesää ja yhteinen yritys, Nedergård Hunaja-Honung.

Nedergård Hunaja-Honung tuottaa hunajaa, kasvattaa mehiläisemoja ja myy osuuksia mehiläispesiin. Yrityksellä on myös pieni putiikki, jossa myydään hunajatuotteita ja keramiikkaa.

– Haaveilemme, että voisimme jonain päivänä elättää itsemme pelkästään yrityksemme kautta. Hunajantuotannon oheen voisi liittää muitakin palveluja, Björkell kertoo.

Kun on pitkään yrittänyt yksin, tai kaksin, ulkopuolisen neuvot ovat tervetulleita.

– Joskus voi olla jopa lamaannuttavaa, kun on ollut pitkän ajan yksin omien ajatustensa kanssa. Olemme molemmat luonteeltamme empijöitä ja alamme helposti pohtia, olemmeko aivan hakoteillä. Kaikki ulkopuolisten vinkit ovat siis kotiinpäin, Björkell kertoo.

Pienille paikallisille ruoantuottajille suunnattu Balanssi-hanke kannustaa yrityksiä kehittämään uusia kestävämpiä liiketoimintamalleja ja ilmastokestävyyttä.

– Aina kun juttelee muiden kanssa, saa jotain uutta ja lisää intoa omaan tekemiseen. Saimme myös kaivattua vahvistusta, että olemme oikealla tiellä, Björkell kertoo.

Yksi hankkeen parhaista anneista oli pariskunnan mukaan verkostoituminen muiden yrittäjien kanssa.

– Olemme vähän syrjässä täällä Kalaxissa. Nyt on helpompi olla yhteydessä eri tuottajiin, kun tunnemme jo toisemme, Björkell sanoo.

Kotimainen hunajantuotanto on jo itsessään vastuullista: mehiläiset edistävät luonnon monimuotoisuutta, parantavat satomääriä ja lähituotanto pitää kuljetusmatkat lyhyinä.

– Tästä tulikin kompastuskivemme, kun hankkeessa piti kehittää toimintaa vastuullisemmaksi ja me toimimme jo hyvin ympäristöystävällisesti. Olemme varmaan ruoantuotannossa sieltä ympäristövastuullisimmasta päästä, Björkell kertoo.

Niinpä Björkell ja Wackström päättivät keskittyä yrityksensä taloudellisen vastuun kehittämiseen sekä uusien liiketoimintaideoiden kehittämiseen.

Jo nyt Nedergård Hunaja-Honungin asiakkaat voivat ostaa osuuden mehiläispesästä vuodeksi ja sitä kautta saada osan kyseisen pesän hunajasadosta. Mitä jos toimintaa laajentaisi? Näin yhä useammat voisivat parantaa alueensa pölytystä ja tukea paikallista yritystä kummiuden kautta.

Kummit saisivat vastalahjana oman kylänsä hunajaa ja pääsisivät maistelemaan muiden alueiden hunajaa. Hunajan maku nimittäin vaihtelee sen mukaan, mistä kasvista se on peräisin.

– Asiakkaat haluavat tietää, mistä heidän hunajansa on peräisin ja tykkäävät siitä, että saavat ”meidän kylän” hunajaa, Björkell sanoo.

Bonuksena alueen sadot paranisivat.

– Kun pölyttäjien määrä omalla alueella kasvaa, voi vuosi vuodelta huomata, miten kukinnat runsastuvat. Tilannetta voi seurata vaikka jättämällä pienen nurkan kotipihasta leikkaamatta, Wackström kertoo.

Mehiläisten ympärille on suunnitteilla jo muitakin palveluita. Pariskunta haaveilee muun muassa oman mehiläispolun rakentamisesta.

– Sen varrella kertoisimme mehiläisistä ja siitä, millaista hyötyä niistä on koko ekosysteemille. Polulla voisi kurkistaa pesiin ja tutustua eri luonnonkasveihin. Tällainen kokemus tarjoisi uusia oivalluksia luonnosta, Björkell maalailee.

Wackström antaa esimerkin jokaiselle tutusta kasvista, voikukasta.

– Voikukka ei anna mettä koko ajan ja joka päivä. Eli vaikka voikukassa ei näkyisi pölyttäjiä päivällä, illalla se saattaa kuhista mehiläisistä. Jos ihmiset tietäisivät sen, he leikkaisivat ehkä vähemmän nurmikkoa tai jättäisivät leikkaamiseen myöhempään iltaan, Wackström esittää.

Sama pätee kaupunkeihin ja yrityksiin: tieto voisi muuttaa toimintatapoja.

– Haluamme olla mukana muuttamassa vanhoja ajatustapoja ja sitä kautta vaikuttaa, Björkell sanoo.

Artikkeli on tuotettu osana Balanssi Pk yritykset kestävään kasvuun-hanketta.

Jenni Lähtevänoja
Posintra Oy
+358 401837917
jenni.lahtevanoja@posintra.fi