Porvoon Kalatalo, Tommy Lindström

Kun Porvoon Kalatalo perustettiin 13 vuotta sitten, haukea pidettiin vähäpätöisenä ruokakalana. Nyt se viedään käsistä.

Sama kasvojenkohotus voi tapahtua monille muillekin Suomen kaloille, uskoo Porvoon Kalatalon yrittäjä Tommy Lindström.

– Monilla tällaisilla vähemmän hyödynnetyillä kaloilla on ihan turhaan huono maine. Ne maistuvat todella hyvältä, Lindström sanoo.

Villikalojen hyödyntäminen voi olla hyväksi myös ympäristölle: niiden kestävällä kalastuksella Itämerestä poistuu ravinteita ja pöytiin saadaan kotimaista lähikalaa.

Samalla villikalojen hyödyntäminen tarjoaa kalastajille mahdollisuuden lisäansioihin.

Porvoon Kalatalo on alusta asti halunnut tarjota asiakkailleen lähikalaa.

– Meille oli tärkeää tehdä yhteistyötä paikallisten kalastajien kanssa ja tukea heitä, Lindström sanoo.

Porvoon Kalatalo on toiminut Porvoon Tarmolassa joulukuusta 2013 lähtien. Yrityksen perustivat kolmannen polven kalastaja Kenneth Ek, Tommy Lindström ja Kalle Spring.

Nykyään Ek ja Lindström vastaavat yrityksen toiminnasta.

– Pelasimme kaikki samassa kaukalopalloporukassa ja eräästä pienestä keskustelusta syntyi idea omasta kalakaupasta. Samaan aikaan torimyynti alkoi vähentyä ja kalaa tarjosivat vain marketit. Tarmolassa oli muitakin erikoismyymälöitä, joten pohdimme, että kalakauppakin voisi pärjätä, Lindström sanoo.

Nykyään tarjolla on ollut paikallisen kalan lisäksi äyriäisiä, ulkomaisia kalasaaliita, erilaisia valmisteita ja lounasta.

Elintarvikeyrittäjille tarkoitettu Balanssi oli Porvoon Kalatalolle oiva mahdollisuus pysähtyä hetkeksi tarkkailemaan toimintaansa.

– Onhan se hyvä välillä miettiä yrityksen asioita, kun täällä Kalatalolla päivä menee rutiinien parissa ja tulipaloja sammutellessa, Lindström sanoo.

Yritysten ilmastokestävyyttä ja kestävämpää liiketoimintaa kehittävä Balanssi tarjosi myös mahdollisuuden heittää niin sanotusti verkot vesille.

– Halusimme verkostoitua muiden lähistöllä toimivien saman alan toimijoiden kanssa ja miksei myös saada uusia ideoita, miten toimia ilmastoystävällisemmin. Lindström kertoo.

Paikallisen kalan tarjoaminen lyhentää ruoan kuljetusmatkaa, mutta Lindström halusi pohtia muitakin tapoja kehittää yrityksen vastuullisuutta.

– Kyllähän näistä aina oppii kaikenlaista ja saa vinkkejä muiltakin yrittäjiltä, Lindström sanoo.

Syksyllä Porvoon seudulla järjestettiin ensimmäiset Sadonkorjuujuhlat.  Tapahtumalla nostettiin esiin paikallisia tuottajia ja juhlittiin yhdessä sadonkorjuuperinnettä.

Myös monet Balanssin yrityksistä osallistuivat tapahtumaan kuultuaan siitä, kun Posintra kutsui Visit Porvoon edustajia esittelemään Sadonkorjuujuhlia hankkeen yrityksille.

Porvoon Kalatalo järjesti Sadonkorjuujuhlissa kalankäsittelynäytöksiä, ja paikallinen kalastaja arvuutteli lapsille eri kalojen lajeja ja ahvenen ikää. Koska osa yrityksistä ei voinut ottaa vastaan vierailijoita, Lindström kutsui heidän Tarmolaan.

– Sadonkorjuujuhlat toi Kalataloon lapsiperheitä, joita olemmekin halunneet tavoittaa paremmin. Kaikkiaan tapahtuma sujui hyvin. Meillä oli selvästi enemmän kävijöitä kuin normaalina lauantaina, Lindström summaa.

Itämeressä on useita kalalajeja, joita hyödynnetään vähän. Sama pätee kalan eri osiin: kaikkea saaliista saatavaa täysin käyttökelpoista ei hyödynnetä täysimääräisesti.

Yksi esimerkki on ahvenen mäti, aliarvostettu kotimainen herkku, joka päätyy usein perkuujätteen joukkoon.

Balanssin kautta Porvoon Kalatalo aloitti yhteistyön Xamkin elintarviketekniikan opiskelijan kanssa, joka tarkastelee, millaisen uuden tuotteen ahvenen mädistä voisi kehittää.

Hankkeen tiimoilta järjestetty Business Porvoo -tapaaminen sen sijaan tutustutti Porvoon Kalatalon Porvoon Ilmastokumppanuuteen.

– Porvoon Ilmastokumppanuuteen kuuluu se, että sitoudumme edistämään jotain itse asettamaamme ympäristötavoitetta. Meillä se on smartfiskin, kuten suutarin, hyödyntäminen, Lindström sanoo.

Suutarilla on ruotoisuutensa vuoksi huono maine, mutta maultaan se on herkullinen, Lindström sanoo.

– Kukaan ei usko ennen kuin maistaa, miten hyvää se on. Meillä on tuolla juuri valmistumassa kylmäsavustettua suutaria, jota laitamme pizzan päälle, ja teemme suutarista pihvejä ja paljon muutakin, Lindström kertoo.

Uusia tuotteita on pohdittu yhdessä myös Norron Oy:n kanssa, joka on modernien kalatuotteiden innovaattorin ja tuotekehittäjä.

– Olisi se kalastajillekin hyvä, jos saisi uuden tulonlähteen suutarista. Ei heilläkään ole niin helppoa aina, Lindström toteaa.

Ilmaston lämpenemisen myötä suutarin kannat ovat kasvaneet, joten sitä olisi runsaasti tarjolla ja vieläpä lähellä. Ongelmana on lähinnä se, miten kuluttajat saisi omaksumaan uusia ruokatapoja.

– Jos se onnistui hauella, miksei suutarillakin, Lindström uskoo.

Artikkeli on tuotettu osana Balanssi Pk yritykset kestävään kasvuun-hanketta.

Jenni Lähtevänoja
Posintra Oy
+358 401837917
jenni.lahtevanoja@posintra.fi