Kiertotalous on tulevaisuuden taloutta – mutta mitä se tarkoittaa yrittäjälle?

Tulevaisuuden kasvu ja kilpailukyky rakentuvat yhä vahvemmin sille, miten viisaasti käytämme rajallisia resurssejamme. Kiertotalous ei ole enää vain vastuullisuusteko tai ympäristötavoite. Se on uuden liiketoiminnan, innovaatioiden ja taloudellisen menestyksen mahdollistaja.

Meillä on käytössämme yksi maapallo. Luonnonvarat ovat rajalliset, ja samalla tarvitsemme jatkossakin talouskasvua, investointeja, työpaikkoja ja hyvinvointia. Siksi kysymys ei enää ole siitä, voimmeko yhdistää talouskasvun ja kestävyyden. Kysymys on siitä, miten rakennamme kasvua maailmassa, jossa raaka-aineita, energiaa ja muita resursseja on käytettävä huomattavasti nykyistä viisaammin.

Kiertotalous on keskeinen osa vastausta. Se haastaa meidät ajattelemaan uudelleen, mistä arvo syntyy, miten liiketoimintaa tehdään ja millaisella osaamisella tulevaisuudessa kilpaillaan.

Uusi liiketoiminta voi löytyä siitä, mitä meillä jo on. Kiertotalous ei tarkoita pelkästään kierrättämistä. Se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että tuotteiden, materiaalien, koneiden, energian ja osaamisen arvo säilyy ja tuottaa mahdollisimman pitkään.

Esimerkiksi metallipajalle se voi tarkoittaa uusia korjaus- ja uudelleenvalmistuspalveluja. Ohjelmistoyritykselle materiaalien jäljitettävyyteen liittyviä digitaalisia ratkaisuja. Logistiikkayritykselle uusia palveluja materiaalien palauttamiseen ja uudelleenkäyttöön. Rakennusalan yritykselle liiketoimintaa käytettyjen rakennusosien ja materiaalien hyödyntämisestä.

Ja joskus kiinnostavin mahdollisuus löytyy oman yrityksen ulkopuolelta. Yhden yrityksen sivuvirta voi olla toisen yrityksen arvokas raaka-aine. Yritysten välille voi syntyä kokonaan uusia arvoketjuja, palveluja ja markkinoita.

Pieni yritys voi ratkaista osan paljon suuremmasta ongelmasta – ja rakentaa juuri siitä menestyvää liiketoimintaa

Kiertotalouden liiketaloudellinen merkitys ulottuu paljon ympäristöhyötyjä laajemmalle. Kun yritys käyttää vähemmän raaka-aineita, vähentää hukkaa, pidentää tuotteiden käyttöikää tai hyödyntää sivuvirtoja, se voi samalla alentaa kustannuksiaan, parantaa tuottavuuttaan ja löytää uusia tulonlähteitä. Samalla se voi vahvistaa kykyään selviytyä muuttuvassa maailmassa.

Raaka-aineiden saatavuus, toimitusketjujen häiriöt ja kansainvälinen epävarmuus ovat yrityksille todellisia liiketoimintariskejä. Mitä paremmin osaamme hyödyntää olemassa olevia materiaaleja, korjata ja uudelleen valmistaa tuotteita sekä rakentaa paikallisia ja alueellisia resurssikiertoja, sitä enemmän meillä on vaihtoehtoja häiriötilanteissa.

Kiertotalous voi siten vahvistaa paitsi yksittäisen yrityksen resilienssiä myös Suomen huoltovarmuutta ja taloudellista omavaraisuutta.

Suomen seuraava kasvutarina ei synny ainoastaan suurista teollisista investoinneista. Niitä tarvitaan, mutta niiden rinnalle tarvitaan satoja ja tuhansia yrittäjiä, jotka tunnistavat uusia tarpeita ja rakentavat niihin ratkaisuja.

Tulevaisuuden kiertotalous tarvitsee teknologiaa, kunnossapitoa, logistiikkaa, suunnittelua, materiaaliosaamista, digitaalisia palveluja ja uudenlaisia liiketoimintamalleja. Se tarvitsee myös rahoittajia ja investoijia, jotka tunnistavat näiden ratkaisujen kaupallisen potentiaalin ja uskaltavat mahdollistaa niiden kasvun.

Meidän on uskallettava ajatella isosti. Ei vain sitä, miten yksittäinen yritys voisi käyttää resurssejaan tehokkaammin, vaan miten kokonaiset yritysverkostot ja alueet voisivat rakentaa uutta liiketoimintaa materiaalien, energian, tiedon ja osaamisen ympärille.

Posintrassa uskomme, että yrittäjät ovat keskeisessä roolissa uuden kasvun rakentamisessa. Yrittäjä ei kuitenkaan tarvitse uusia palveluja vain palvelujen vuoksi. Hän tarvitsee apua ratkaistakseen liiketoimintansa haasteita ja hyödyntääkseen tunnistamiaan mahdollisuuksia.

Siksi meidän tehtävämme on auttaa yrityksiä löytämään oikeat kumppanit, osaaminen, rahoitusmahdollisuudet ja viranomaispolut. Tunnistaa kasvun esteitä, edistää niiden poistamista ja auttaa hyviä ideoita muuttumaan toteuttamiskelpoisiksi investoinneiksi ja kannattavaksi liiketoiminnaksi.

Kiertotalouden mahdollisuudet eivät synny yhden toimijan päätöksellä. Ne syntyvät yrittäjien, teollisuuden, rahoittajien, tutkimuksen ja julkisten toimijoiden yhteistyöllä. Eikä kiertotalous ole tulevaisuudessa vain yksi liiketoiminnan osa-alue, vaan se muuttaa läpileikkaavasti tapaa, jolla liiketoimintaa tehdään.

Suomi ei välttämättä voi kilpailla maailman kanssa volyymilla. Mutta voimme kilpailla osaamisella, innovaatioilla ja kyvyllä käyttää resursseja poikkeuksellisen viisaasti. Siksi haluamme haastaa jokaisen yrittäjän ja rahoittajan katsomaan omaa toimintaansa hieman uudesta näkökulmasta: Mitä sellaista ympärillämme jo on, josta emme vielä osaa nähdä uutta liiketoimintaa? – Ehkäpä juuri siinä piilee seuraava kasvuyritys, kannattava investointi tai kokonaan uusi markkina.

Tulevaisuuden talous rakentuu jo tänään. Kysymys on siitä, uskallammeko nähdä sen mahdollisuudet ja tarttua niihin.

Fredrik Pressler
Toimitusjohtaja
Posintra Oy