Tälle sivulle on koottu STOK – Sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskuksen päättyneitä hankkeita uusimmasta vanhimpaan vuosilta 2008 – 2015.
IDEAS – Intelligent NeighbourhooD Energy Allocation and Supervision
IDEAS oli eurooppalainen hanke, jossa keskityttiin älykkääseen alueelliseen energianhallintaan. Hankkeessa haluttiin tarkastella kaupunginosan tasolla, miten energian tuotantoa ja kulutusta voidaan ohjata siten, että asukkaat osallistuvat ohjaukseen. Asukkaat voivat vaikuttaa oman energiankulutuksen hallintaan ja seurantaan kehitettäviin sovelluksiin ja työkaluihin.
IDEAS -projektissa kehitettiin tietoteknisiä työkaluja ja liiketoimintamalleja, joita voidaan hyödyntää energiapositiivisten alueiden energiantuotannon ja -kulutuksen optimoinnissa. Energiapositiivisella asuinalueella tuotetaan enemmän energiaa kuin sitä kulutetaan. Energiatehokkuusajattelu on noussut Skaftkärr -hankkeen myötä keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi Porvoon kaupungille. Yhteistyössä mm. Sitran ja Posintran kanssa toteutettu Skaftkärr -hanke päättyi 31.12.2012, ja se saavutti laajasti huomiota niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Hankkeessa on suunniteltu uutta energiatehokasta, noin 6000 asukkaan kaupunginosaa. Koko kaupunginosa rakennetaan niin, että talot, asuinympäristö, liikennejärjestelyt ja palvelut toimivat mahdollisimman energiatehokkaasti. IDEAS -hanke syvensi Skaftkärr -hankkeessa aloitettua työtä. Skaftkärrin alueella oli tarkoitus testata IDEAS -hankkeessa kehitettäviä sovelluksia, menetelmiä ja toimintatapoja. Toinen vastaavanlainen testausalue oli Bordeauxin yliopistokampus Ranskassa.
Hankkeessa kehitettiin asukkaiden käyttöön esimerkiksi käyttöliittymiä, jonka avulla puhelimen näytölle tulee tietoa sähkölaitteiden energiankulutuksesta tai vaikka viikon energialaskusta. Myös päiväkotilapsia energiansäästöön innostavia sovelluksia suunniteltiin.
Hanke sai rahoitusta EU:n 7. tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmasta ja sen kesto oli 1.11.2012 – 31.10.2015. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 4,1 miljoonaa euroa. Suomessa hanketta toteuttivat Porvoon kaupunki, VTT ja Porvoon Energia. Posintra tuotti lisäksi ostopalveluna osia Porvoon kaupungin panoksesta hankkeeseen. Mukana oli tietotekniikan, rakentamisen, energiatehokkuuden ja aluetason toiminnan asiantuntijoita Englannin ja Suomen lisäksi Ranskasta ja Israelista.
Energiatehokas asuminen Itämeren alueella
Kaupunkialueiden kasvu tuo ilmastonmuutoksen hillinnän keskeiseksi kaupunkisuunnittelun lähtökohdaksi. Porvoon Skaftkärriin nousee lähivuosina uusi energiatehokas kaupunginosa vähintään 7000 asukkaalle. Hankkeen tavoitteena oli löytää energiatehokkaaseen aluerakentamiseen liittyviin haasteisiin uudenlaisia toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, joita voidaan soveltaa erityisesti Skaftkärrin suunnittelussa ja toteutuksessa. Tavoitteena on jakaa verkostoitumisen kautta löydettyjä hyviä käytäntöjä sidosryhmille.
Hankkeessa tunnistettiin viisi onnistunutta ekotehokasta ja vähähiilistä aluerakentamiskohdetta Itämeren alueella. Näihin kohteisiin tehtiin benchmarking -matkat, jotka suunniteltiin ja toteutettiin verkostoon kuuluvien kaupunkien tunnistamien haasteiden ja tarpeiden perusteella. Tutustumiskohteissa verkostoiduttiin paikallisiin toimijoihin ja tehtiin syväanalyysiä vertailemalla mm. kohteiden kehitysprosesseja, kustannustehokkuutta ja kokonaisvaikuttavuutta.
Hankkeen hyödynsaajina olivat kuntien ja kaupunkien maankäyttö ja rakennusvalvonta sekä alueiden kunnossapito. Välillisiä hyödynsaajia olivat asukkaat ja yritykset.
Hanke oli osa KESTI-hanketta (Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto), jonka päärahoittajana toimi Päijät-Hämeen liitto ja Etelä-Suomen EAKR-ohjelma. Hankkeen toiminta-aika oli 1.10.2012 – 31.10.2014 ja kokonaisbudjetti 364 310 €. Posintran osahankkeen osuus oli 81 667 €.
SmartCityHub -alusta älykkäiden ympäristöratkaisujen kehittämiseksi
Cleantech -sektorilla Suomen kotimarkkinat ovat monille kotimaisille yrityksille liian pienet. Yritysten on haettava kasvua ja vientikohteita jo alkuvaiheessa kansainvälisiltä markkinoilta. Suomalaisten pk- ja start-up-yritysten haasteena on kuitenkin niiden pieni koko, pilot-laitosten ja referenssien synnyttäminen sekä kansainvälisten markkinoiden kysynnän heikko tuntemus.
Hankkeessa synnytettiin SmartCityHub -kehittämisalustaa, joka yhdistää vihreän talouden tarpeet, muutostrendit ja edelläkävijämahdollisuudet. Hankkeessa linkitettiin yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa oleva ympäristöteknologiaosaaminen tavalla, jolla kehitetään uusia innovatiivisia cleantech -ratkaisuja. Suunniteltava ja pilotoitava kehittämisalusta keskittyy ekotehokkaan ja älykkään rakentamisen, asumisen ja liikenteen ratkaisuihin sekä vesi- ja jätehuollon teknologioihin ja osaamiseen.
Posintran osahankkeessa tavoitteena oli määrittää Porvoon ja itäisen Uudenmaan cleantech -profiili ja käynnistää yritysten ja kaupungin vuoropuhelu ja verkostotoiminta kohti yhteisiä tavoitteita. Posintran toimeksiannosta Synocus Oy kartoitti yli 40:n itäuusmaalaisen yrityksen tavoitteita ja kiinnostusta yhteistyöhön cleantech -teeman ympärillä.
Kehitys- ja kansainvälisesti suuntautuneet cleantech -yritykset suhtautuivat myönteisesti yhteistyöhön ja nostivat toukokuussa 2014 toteutuneessa työpajassa yhteistyössä työstettäviksi teemoiksi mm. Smart Cityn ja Kilpilahden ympäristötehokkaat teolliset symbioosit. Hankkeessa tavoiteltiin yhteistyötä vastaavalla lähestymistavalla myös muiden kaupunkien kanssa.
Hankkeen partnereina olivat Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy (koordinaattori), Kouvola Innovation Oy, Helsingin yliopisto, Turun kaupunki / Turun seudun kehittämiskeskus, Culminatum Innovation Oy Ltd (ajalla 1.2.2013-31.3.2014) ja Posintra Oy (ajalla 1.4.-31.10.2014).
SmartCityHubin päärahoittajana toimi Päijät-Hämeen liitto ja Etelä-Suomen EAKR-ohjelma. Hankkeen toteutusaika oli 1.2.2013-31.10.2014 ja kokonaisbudjetti 394 636 €. Posintra toteutti hanketta ajalla 1.4.-31.10.2014 ja osahankkeen budjetti oli 113 000 €.
E-move – Hiilivapaa liikkuminen
Liikenne aiheuttaa viidesosan maamme hiilidioksidipäästöistä. Suomessa on vuonna 2009 asetettu tavoitteet liikenteen päästöjen vähentämiselle siten, että vuonna 2050 päästöjen tulee olla kymmenesosa siitä, mitä ne ovat nykypäivänä. Näin mittavat päästövähennystavoitteet vaativat toteutuakseen uutta teknologiaa, biopohjaisten polttoaineiden käyttöä sekä sähkövoimapohjaisten ajoneuvojen laajempaa käyttöönottoa.
E-move -hankkeen tuella pyrittiin edistämään päästötöntä liikkumista ja muun muassa selvittämään sähköajoneuvojen soveltuvuutta joukko- sekä palvelulinjaliikenteessä. Porvoon kaupunki ja rakentumassa oleva energiatehokas Skaftkärrin asuinalue toimivat hankkeen toimenpiteiden pilottialueina. Hankkeessa selvitettiin lisäksi sähköajoneuvojen älykkään lataamisen mahdollisuuksia ja teknologian kehitystä kyseisellä osa-alueella. Lisäksi selvitettiin sähköajoneuvoihin liittyviä palvelukonsepteja ja liiketoimintamalleja, jotka soveltuisivat pienemmällekin alueelle kuin pääkaupunkiseudulle. Hanke pyrki myös herättämään kiinnostusta päästöttömään liikkumiseen ja energiatehokkaaseen asumiseen kaupunkilaisten keskuudessa. Tässä onnistuttiinkin hyvin kun Porvoossa kiersi heinäkuussa 2013 täyssähköbussi, josta saattoi ihastella Porvoota matkailullisesti merkittävää reittiä pitkin. Hankkeen kannalta tärkeät tahot sitoutettiin työpajojen avulla, joissa projektin toimenpiteiden tuottaman tiedon hyödyntämistä pohdittiin käytäntöön.
E-move -hankkeen hyödynsaajina olivat kaupungit tai kunnat, julkinen liikenne sekä asukkaat eli liikkujat. Projektin toteutus oli osa Jokapaikan tietotekniikan osaamisklusterin toimintaa ja se toteutettiin yhteistyössä Asumisen osaamisklusterin kanssa.
E-move -hanke oli osa Tetraedri (Technology transfer edges in regional innovations) -hanketta, jonka päärahoittajana toimi Päijät-Hämeen liitto ja Etelä-Suomen EAKR-ohjelma. Hankkeen toiminta-aika oli 1.11.2011–31.5.2014 ja kokonaisbudjetti 1 260 400 €. Posintran E-move-osahankkeen osuus oli 260 500 €.
Ennakoiva talotekniikka
Suomessa 40 % kokonaisenergiantuotannosta kulutetaan asumiseen. Energiaa tuotetaan keskitetyissä tuotantolaitoksissa suureksi osaksi fossiilisista polttoaineista. Asuntojen lämpötilaa pidetään vakiotasolla ja ilmanvaihtoa pidetään jatkuvasti oletusteholla riippumatta energian hinnasta tai siitä, onko asukkaita paikalla vai ei. Asuntojen lämmitystä ohjataan vain välittömän ja paikallisen olosuhdemittauksen eli useimmiten termostaatin perusteella, minkä vuoksi energian kysyntään tulee piikkejä sääolosuhteiden muuttuessa nopeasti. Toistaiseksi energiaa myydään kuluttajalle vakiohinnalla, mutta tulevaisuudessa on odotettavissa siirtyminen joustavampaan hinnoitteluun, jolloin energia on halvempaa kulutushuippujen ulkopuolella ja vastaavasti kalliimpaa silloin, kun kysyntä on suurempaa. Asumiseen kuluvan energian määrää voitaisiin vähentää ohjaamalla taloteknisiä järjestelmiä sääennusteiden, energian hintatiedon ja olosuhdemittausten perustella. Nämä tekijät huomioon ottaen voitaisiin taata asukkaalle ”riittävän hyvät” asuinolosuhteet säästäen samalla rahaa ja energiaa.
Projektissa rakennettiin demojärjestelmään lämmönohjaussignaali, joka sääolosuhteiden ja ennakoidun käyttösähkön lämpökuorman perusteella täsmensi lämmönohjausjärjestelmän arvoja. Projektissa seurattiin Livinglab -sopimusasiakkaiden sähkönkulutusta ja soveltuvin osin myös kaukolämmön ja veden kulutusta. Kerääntyneitä kulutustietoja hyödynnetään tutkimus- ja kehitystarkoitukseen. Projektin demoympäristö toteutettiin porvoolaisessa omakotitalossa. Reaaliaikainen demoympäristö pitää sisällään tietojärjestelmän lisäksi ohjattavat talotekniset järjestelmät sekä paikallisen aurinkoenergiakeräinjärjestelmän.
Projektin hyödynsaajina olivat asukkaat Porvoon Skaftkärriin rakennettavalla energiatehokkaalla asuinalueella, rakennusautomaatiovalmistajat, uusiutuviin energianlähteisiin liittyvien teknologioiden valmistajat sekä energiayhtiöt. Projektin toteutus oli osa Jokapaikan tietotekniikan osaamisklusterin toimintaa ja se toteutettiin yhteistyössä Asumisen osaamisklusterin kanssa.
Projekti oli osa K-EASY-hanketta (Kestävä asuminen ja ympäristö), jonka päärahoittajana toimi Päijät-Hämeen liitto ja Etelä-Suomen EAKR-ohjelma. Hankkeen toiminta-aika oli 1.11.2010 – 31.5.2014 ja kokonaisbudjetti 2 276 121 €. Porvoon osahankkeen osuus oli 380 000 €.
Jokapaikan tietotekniikan osaamiskeskusohjelma (OSKE)
Osaamiskeskusohjelma (OSKE) oli valtioneuvoston määräaikainen erityisohjelma, jonka avulla suunnattiin toimenpiteitä kansallisesti tärkeille painopistealoille. Ohjelma perustui alueiden kansainvälisesti korkeatasoisen osaamisen hyödyntämiseen. Ohjelman toimintamalli uudistettiin klusteriperusteiseksi kaudelle 2007–2013 ja sen yhtenä tavoitteena oli terävöittää alueiden välistä erikoistumista ja vahvistaa osaamiskeskusten välistä yhteistyötä. Kansallista ohjelmaa toteutti 13 kansallisesti merkittävää osaamisklusteria ja 21 osaamiskeskusta eri alueilta.
STOK jäsenenä jokapaikan tietotekniikan osaamisklusterissa vuoteen 2013 asti
Vuosina 2011-2013 STOK oli täysjäsen Jokapaikan tietotekniikan osaamisklusterissa (JPT osaamisklusteri). STOK toteutti Uudenmaan alueen JPT-klusterin ohjelmaosuutta yhdessä Culminatum Innovation Oy Ltd:n kanssa. STOK myös kehitti ja ylläpiti yhdessä partnereidensa kanssa JPT-klusteritoimintaan liittyvää talotekniikan integrointialustaa.
STOKin toimintaa tuki innovaatioputki-ajattelumalli, jossa systemaattisesti etsittiin eri alojen rajapinnoilta käyttäjälähtöisiä innovaatioita ja kehitettiin niistä kaupallisia tuotteita ja palveluita. STOK on soveltanut ja edelleen kehittänyt innovaatioputken ensimmäistä vaihetta innovaatioareenaa. Areenan teemana oli senioriasuminen.
Tieto- ja viestintäteknologia (ICT) tulee osaksi koko elinympäristöämme ja toimintaamme ja on kiinteä osa eri toimialojen sovelluksia ja liiketoimintaa. Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelman tavoitteena oli hyödyntää tätä kehitystrendiä ja luoda ICT- ja soveltaville toimialoille uutta kilpailukykyä ja liiketoimintaa sekä edistää uusien älykkäiden ubiikkisovellusten ja -palveluiden tuomista yritysten ja kansalaisten ulottuville.
JPT-osaamisklusterin visiona oli:
– Ohjelmakauden päättyessä Suomi on johtava osaaja ihmiskeskeisen, hajautetun, liikkuvan sekä rakennettuun ympäristöön sulautetun älykkyyden kehittämisessä, kaupallistamisessa ja hyödyntämisessä.
– Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelmaan kuuluvat Jyväskylän seudun, Oulun seudun, Satakunnan, Tampereen seudun ja Uudenmaan osaamiskeskukset sekä Porvoossa Posintra Oy, STOK – Sähköisen talotekniikan osaamiskeskus.
UbiChina
Kiinassa maaseudun väestö on muuttamassa kaupunkeihin ja maa rakentaa uuden ajan kaupunkeja kiihtyvällä vauhdilla. Ympäristöasiat ja hiilijalanjäljen pienentäminen ovat agendalla Kiinankin kaupungeissa. Kiinalaiset hakevat uusiutuvia energialähteitä, ekologisesti kestäviä ratkaisuja ja energiatehokkaita tuotteita ja tässä on suomalaisilla yrityksillä mahdollisuus lähteä valloittamaan Kiinaa.
Hankkeessa lisättiin yritysten osaamisvalmiuksia ja edellytyksiä lähteä Kiinan vientimarkkinoille ja koottiin yrityskonsortioita Kiinan kaupunkirakentamiseen. Yrityksiä valmennettiin toimimaan yhdessä yritysryppäänä ja kasvatettiin yritysten kyvykkyyttä toimittaa markkinoille systeemisiä innovaatioita ja konsepteja, ei niinkään yksittäisen yrityksen tuotteita tai palveluita. Yritykset saivat valmennusta myös kiinaosaamiseen ja Kiinan kulttuurin erityspiirteisiin ja apua yhteydenpitoon kiinalaisen asiantuntijan avulla.
Hankkeeseen haettiin suomalaisia asumisen suunnittelualan sekä ICT – ja teknologia-alan pk-yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita vientitoiminnan kehittämisestä Kiinaan. Hankkeessa tähdättiin yrityksiin, joilla on potentiaalinen vientituote tai -palvelu sellaisenaan tai osana suurempaa konseptia. Asumisen suunnittelu kytkettiin osaksi uusia tuote- ja palvelukonsepteja. Yritysten kanssa käytiin läpi tavoitteet ja päämäärät sekä laadittiin tuote- ja osaamisprofiilit.
Hankkeessa toteutettiin Kiinaan matchmaking -matkoja, joilla käytiin keskusteluja yritysten kesken sekä tutustuttiin kohdealueen erityispiirteisiin ja markkinoihin. Matkoja edelsivät ryhmäkohtaiset koulutus- ja valmennusohjelmat, joissa käytiin läpi Kiinan markkinan, liiketoiminnan ja kulttuurin erityispiirteitä.
UbiChina oli Jokapaikan tietotekniikan ja Asumisen klusterin yhteinen hanke, johon saatiin osarahoitusta ESR-ohjelmasta. Hankkeen toiminta-aika oli 1.1.2012–30.3.2013 ja kokonaisbudjetti 587 000 €. Posintran osuus hankkeessa oli 30 000 euroa.
REELOR – Rakennusten energiatehokkuus – ennakoiva laadunohjaus osaksi rakennusvalvontaa
Rakennetun ympäristön energiatehokkuusvaatimusten kasvaminen ja uusien rakennusmääräysten tuleminen aiheuttavat muutostarvetta myös kaupunkien rakennusvalvonnassa. Ennakoiva laadunohjaus rakennusvalvonnan osana on tuonut erittäin hyviä tuloksia Oulun kaupungissa ja Oulun mallin mukaista toimintatapaa haluttiin tuoda soveltuvin osin osaksi Porvoon kaupungin rakennusvalvontaa.
Hankkeen tavoitteena oli kehittää rakennusvalvonnan toimintatapoja sekä lisätä osaamisen tasoa. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli kehittää rakennusvalvonnalle koulutuspaketteja, joiden avulla kertarakentajia voidaan entistä paremmin ja tehokkaammin neuvoa kohti energiatehokasta rakentamista.
Hanke toteutettiin samantyyppisesti ja samanaikaisesti Porvoon lisäksi Vaasassa. Posintra hoiti hankkeessa alihankintana koordinointia ja hallinnointia, järjesti yhteiset kehittämisosiot ja tuki hankkeen viestintää. Hanke kuului ERA17-kokonaisuuteen ja sitä rahoittivat Tekes ja Sitra.
Skaftkärr-hanke
Skaftkärr-hankkeessa kehitettiin energiatehokasta asuinaluetta vuosina 2008- 2012. Hankkeen tarkoituksena on ollut energiatehokkuuden lisääminen rakennetussa ympäristössä ja kansalaisten arjessa. Alueen suunnittelussa eri tahojen yhteistyö on ollut merkittävässä roolissa.
Skaftkärrin alueelle kehitettiin ns. energiakaava jossa tuodaan energiatehokkuus mukaan kaavoitusprosessiin. Hankkeen Living Lab -osassa luotiin puitteet vuorovaikutukselle, kehitystyölle ja sähkön kulutuksen vähentämiselle älykkäällä ja helppokäyttöisellä ohjausjärjestelmällä. Energia -osiossa luotiin energiayhtiöille sellaisia palveluliiketoimintamalleja, jotka tukevat energiatehokasta rakentamista.
SouthWood
SouthWood -hanketta toteutettiin vuosina 2009-2012 ja sen tavoitteena oli parantaa metsäteollisuusklusteriin kuuluvien yritysten liiketoimintaedellytyksiä Etelä-Suomen alueella. Mukana hankkeessa olivat Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy (kokonaishankkeen hallinnoija), STOK – Sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus / Posintra Oy, Teknologiakeskus Innopark Oy/Innopark Programmes Oy, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kouvola Innovation Oy ja Lahden ammattikorkeakoulu, Tekniikan laitos.
STOKin vetämän osahankkeen teemana oli ”talotekniikkaa valmistaloihin”. Siinä koottiin avoin ja selkeä sähköinen tietopankki eri valmistajien taloteknisten laitteiden vaatimuksista, asennus- ja käyttöohjeista sekä mitoituksesta yhteismitallisessa muodossa.
Tietopankkiin luotiin myös pakettitaloteollisuuden ja kuluttajien käyttöön ohjeistoa siitä, mitä vaatimuksia rakennukselle ja sen mitoitukselle erilaiset talotekniset laitteet asettavat. Näin mahdollistettiin ostajan haluamat tai edellyttämät valinnat ja tuloksena oli erilaisten taloteknisten järjestelmien vaatimien seikkojen ohjeistoa. Tietopankin kehitystyö on hankkeen päättymisen jälkeen siirtynyt Poman Avoin Yhtiölle.
Posintran osahanke perehtyi myös käyttäjälähtöisyyteen Posintrassa kehitetyn reaaliaikaisen energianseurantapalvelu Asemon kautta.
Asumisen ekotehokkuuden monitorointipalvelu (AsEMo)
Asumisen Ekotehokkuuden Monitorointi-hankkeen tavoitteena oli kehittää asukkaille, asunto-osakeyhtiöille ja kiinteistöpalveluille asumisen energia- ja vesitehokkuutta ja turvallisuutta seuraava monitorointipalvelu. Monitorointi koski energian, veden ja kaukolämmön kulutusta. AsEMo-projektia toteutettiin vuosina 2008-2011.
STOK – Sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus, Posintra Oy hallinnoi hanketta ja hanke toteutettiin STOKin, TKK Lahden keskuksen ja yritysten yhteistyönä. Hanke tuotti testatun palvelukokonaisuuden mallin, jonka pohjalta voidaan kehittää liiketoimintaa kattamaan omakotitalojen, kerrostalojen ja isompien kiinteistöjen energiatehokkaan ja turvallisen etävalvonnan sekä ohjauksen. Hanke saa EU-tukea (EAKR- ohjelman ympäristö – teema).
TKK Lahden keskus selvitti osahankkeessaan ympäristömonitorointia ja sen palveluja ilmanlaadun osalta. STOK on selvittänyt taloteknisten järjestelmien integroinnin pullonkauloja ja kehittänyt toimivan demoversion ratkaisuna keskenään yhteensopimattomien laitteiden ja järjestelmien yhteiseen ohjaamiseen. Tätä ohjausjärjestelmää kutsutaan nimellä oSSG (open Source Service Gateway). Tässä hankkeessa oli tarkoitus laajentaa demoversion toimintaa kattamaan asumisen monitoroinnin tarvitsemia toimintoja (esim. sähkö, kaukolämpö, kaasu, vesi ja sisäilman laatu).
Hankkeeseen osallistuvat tutkimuslaitokset, teollisuus ja oppilaitokset kehittävät uudenlaisen avoimeen lähdekoodiin perustuvan ilmaisen integrointialustan (open Source Service Gateway) oSSG:n mahdollistamaan yhdenmukaisen sähköisen rajapinnan rakennukseen kuin rakennukseen. Hankkeessa oli tavoitteena kehittää integrointialustan luomiin uusiin mahdollisuuksiin pohjautuvia käyttäjälähtöisiä, energiatehokkuutta ja käytettävyyttä parantavia kiinteistön käytön tuote- ja palveluratkaisuja. AsEMo-hankkeeseen liittyviä raportteja ovat ”Energian tosiaikainen monitorointipalvelu Web-Keruu loppuraportti” ja ”Massapilotointi Kuopion Yliopisto AsEMo-loppuraportti”.
Innovaatioputkesta yritystoimintaa – Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen
Innovaatioputkesta yritystoimintaa – Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen -hankkeessa tuettiin lupaavia ympäristömonitoroinnin sekä energia- ja materiaalitehokkuuden ideoita. Näitä kypsytettiin kaupallisiksi tuotteiksi vaikkapa kansainvälisille markkinoille asti. Hanketta toteutettiin vuosina 2008-2011.
Cleantech-liiketoiminnan, ilmastomyönteisen energia-alan ja ympäristöalan globaalit markkinat ovat suuret ja kasvavat jatkuvasti. Suomessa on alan tutkimukseen ja liiketoimintaan liittyvää huippuosaamista ja suomalaisten yritysten osuus maailman markkinoista voisi olla nykyistä suurempi. Suomalaisen ympäristöliiketoiminnan kasvun vahvistamiseksi hankkeessa organisoitiin pitkäaikaiseksi toiminnaksi tähtäävä maakuntien yhteinen innovaatiojärjestelmä, jossa haarukoidaan, testataan ja kaupallistetaan suomalaisia energia- ja materiaalitehokkuuden sekä ympäristömonitoroinnin ympäristöinnovaatioita. Ajatuksena oli löytää julkisella sektorilla piilevät innovaatiot ja viedä niitä eteenpäin kaupallisiksi tuotteiksi.
Hankkeessa edistettiin Cleantech-alan innovaatiojärjestelmää eri vaiheissa, joita ovat innovaatioiden tunnistaminen ja arviointi, tuotekehitys, testaus Living Lab -olosuhteissa ja muissa testausympäristöissä sekä globaali kaupallistaminen. Lisäksi hankkeessa tunnistettiin sekä pyrittiin ratkaisemaan innovaatioiden kaupallistamiseen liittyviä pullonkauloja sekä tiedotettiin innovaatioprosessista eri sidosryhmille.
STOKin tavoitteena oli tukea ympäristöystävällisten sähköisen talotekniikan alan tai sitä käyttävien alojen innovaatioiden globaalia kaupallistamista. STOK osallistui innovaatioaihioiden arviointiin, tuotekehitykseen ja testaukseen laboratorio- ja living lab-olosuhteissa ja pyrki edesauttamaan kehitettäväksi valittuja innovaatioaihiota tulemaan maailmanluokan cleantech-alan innovaatioksi.
Hankkeen koordinaattorina toimi Green Net Finland ry. Hankkeen muut partnerit olivat Culminatum Innovation Oy Ltd, Helsingin yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, Ilmatieteen laitos, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, STOK / Posintra Oy, Suomen ympäristökeskus ja Turku Science Park Oy.
Ryhmärakennuttaminen
Hankkeen tavoitteena oli ryhmärakennuttamisen osaamisen kasvattaminen. Tavoitteena oli käynnistää käyttäjälähtöisiä kehityshankkeita, joiden tuloksena syntyisi uusia asumisen malleja. Mallit liittyivät palveluihin, fyysisen ympäristön ratkaisuihin ja rahoitusmalleihin. Hanketta toteutettiin vuosina 2010-2012, ja se oli osa Asumisen osaamisklusterin toimintaa.
Porvoon kaupunki varasi Omenatarhasta, energiatehokkaan Skaftkärrin alueelta kahdeksan omakoti- tai paritalon tontin kotitalouksille, jotka olivat kiinnostuneita energiatehokkaasta rakentamisesta ja asumisesta. Ryhmärakennuttamiskohde jäi kuitenkin hankkeen aikana toteutumatta.
Kehitysyhtiö Posintra Oy aktivoi hankkeen käynnistymistä kokoamalla yhteen asiasta kiinnostuneet kotitaloudet ja ammattilaiset sekä välittämällä valtakunnallisen ryhmärakennuttamisen verkoston tuottamaa tietoa ryhmärakennuttamisen menettelytavoista ja lainsäädännöstä.
VARAA AIKA