Yrittäjällä on lupa uskaltaa

Yrittäjyys vaihtoehtona kiinnostaa monia, mutta millaista yrittäjän arki todella on? Mitä kannattaa pitää mielessä yrittäjyyttä pohtiessaan? Kysyimme Porvoon Yrittäjien konkareilta Patrikilta, Birgitalta ja Gunillalta kokemuksia ja näkemyksiä yrittäjäksi ryhtymisestä. 

 

Millainen on oma yrittäjätarinanne – mikä sai lähtemään yrittäjäksi?

Gunilla: Olen aina ollut yrittäjähenkinen, vaikka olen ollut toisen työnantajan palveluksessakin. Sitten minulle kävi niin kuin monelle muullekin siinä neljänkympin hujakoilla: kaipasin muutosta ja halusin kokeilla mihin omat rahkeet riittävät. Niinpä irtisanouduin ja heittäydyin yrittäjäksi. Piti kokeilla omia siipiä ja hyvin ne ovat kantaneet tähän päivään saakka. Yrityksen toimialakin on matkan varrella muuttunut ja nykyään minulla on markkinointi- ja tapahtuma-alan yritys. 

Birgitta: Minulla on ollut useita yrityksiä yrittäjätaipaleeni aikana. Ensimmäinen oli Hangossa, jossa työskentelin ensin matkailupäällikkönä. Eräs yhteiskumppani kertoi, että nyt olisi Hangossa hotelli vuokrattavana ja vastasin siltä istumalta ‘kyllä’. Lähdin siis fiilispohjalta hotelliyrittäjäksi keskellä pahinta lamaa eli tein vastoin kaikkia neuvoja ja ilman mitään laskelmia. Vuodessa huomasin mitä arki on, sain yrityksen onneksi verrattain helposti lopetettua ja palasin Porvooseen. Yrittämisestä en kuitenkaan luopunut. Perustin kahvilan, sekin oli nelikymppisen naisen unelma kahvilasta idyllisessä Porvoossa. Kahvila vaihtui toiseen, mutta koko ajan tausta-ajatuksena kyti halu perustaa Porvooseen matkatoimisto, joka huolehtisi seudulle tulevista ryhmistä. Vuonna 1997 perustin sitten Porvoo Toursin, joka oli luonnollinen jatke kaikelle osaamiselleni, nähtyäni matkailun niin monista eri näkökulmista. Tällä hetkellä minulla on jo viides yritys pyörimässä, Birgitta Palmqvist Productions.

Patrik: Yrittäjätarinat ovat mielestäni hyvin mielenkiintoisia, koska kaikkien lähtökohdat yrittäjyyteen ovat erilaiset. Jotkut ovat perheyrittäjiä, toiset vaikkapa harrastuksen kautta yrittäjiksi ryhtyneitä. Itse en ole itse asiassa koskaan ymmärtänyt milloin minusta lopulta tuli yrittäjä: lasketaanko se siitä, kun alkaa maksaa YELliä vai mikä olisi se virallinen virstanpylväs. Olen aloittanut isäni yrityksessä, jossa koko perhe on ollut aina periaatteessa yrittäjänä. Nopeasti minulla olikin paljon vastuuta ja pyöritin isän toiminimiyritystä pitkään, kunnes pankkikin huomautti, että pitäisiköhän 30 ihmistä työllistävän olla jo jotain muuta kuin toiminimi. Niinpä perustettiin osakeyhtiö eli periaatteessa vasta silloin minusta tuli ihka oikeasti ja lain silmissäkin yrittäjä. Sen jälkeen minulla onkin ollut vaikka kuinka monta yritystä, eri toimialoilla. Aloitimme kuljetuksesta ja logistiikasta, nyt meillä on holdingyhtiö, jossa on monta eri yritystä ja projektia sisällä. En ole ollut oikeastaan koskaan kenelläkään töissä, vaan aina joko itse yrittäjänä tai toimien yrittäjämäisesti ja itsenäisesti perheyrityksessä. Kukaan ei varmaan edes enää ottaisi minua töihin, sillä minulla on niin monta rautaa tulessa yhtä aikaa! 

 

Mikä yrittäjyydessä on parasta?

Birgitta: Ainahan sitä sanotaan, että vapaus on tässä parasta. Käytännössä se tarkoittaa, että yrittäjällä on vapaus tehdä töitä enemmän kuin kukaan muu, vapaus murehtia yrityksen asioista enemmän kuin kukaan muu. Ja siltikin se tunne vapaudesta – itse päätän kaikesta, kukaan ei päätä ja tee puolestani. Se on ehdottomasti suurin ja henkisesti tärkeä asia. Kuten Patte sanoi, kuka meidät haluaisi töihin, kun me tiedetään aina parhaiten ja ollaan niin itsenäisiä!

Patrik: Yhdyn Gitan sanomaan vapaudesta. Voin kyllä huomenna päättää jäädä viikoksi lomalle, mutta minulla  ei ole ketään sijaista eli teen työt ennen tai jälkeen loman tai menetän ne asiakkuudet. Olin kerran puhumassa opiskelijoille yrittäjyydestä ja he pohtivat, että “yrittäjällä on niin paljon rahaa ja voi lomailla kun haluaa”. Joo-o, voin kyllä kesken päivän lähteä viemään vaikkapa lapsia harrastuksiin, mutta päivä pitää suunnitella etukäteen sen mukaan. Vapaus kyllä, mutta velvoitteita myös. Meilläkin on 20 ihmistä töissä ja minulla on vastuu heistä. 

Birgitta: Tutkimusten mukaan yrittäjät ovat itse asiassa niitä pienimmällä toimeen tulevia suomalaisia. Useimmat meistä elävät vähällä rahalla, joka näkyy sitten viimeistään eläkkeellä.

Gunilla: Minä tein aluksi hetken töitä palkka prioriteettina, kunnes totesin, että se ei ole minulle riittävä motivaattori. Työssä pitää olla paljon muutakin kuin se raha. Lomat taas riippuvat niin paljon alasta ja toimeksiannoista. Itse olen siitä onnekkaassa asemassa, että olen aina voinut pitää vähintään viiden viikon kesälomat. Toki olen tehnyt veneestä käsin vähän hommia, mutta en laske sitä työksi. En pysty enkä edes halua erotella työ- ja vapaa-aikaa. Se on kaikki vaan samaa, soljuvaa elämää. 

 

Mikä yrittäjyydessä on yllättänyt?

Birgitta: Alussa pelkäsin eniten sitä, että en ole matemaattinen ihminen ja talousoppien asiantuntija. Yllätyin positiivisesti, että siltikin pärjää hyvin yrittäjänä. Mutta eihän minun tarvitsekaan osata kaikkea taloudesta, kun muut osaavat. Tilitoimisto onkin vahva kumppanini.

Gunilla: Se on hyvä neuvo aloittaville yrittäjille: ihan ensimmäiseksi hankit hyvän, luotettavan kirjanpitäjän, he ovat kullanarvoisia! 

Patrik: Joka päivä tulee vastaan yllättäviä juttuja ja asioita oppii myös kantapään kautta. Ei kukaan voi sinulle sanoa mitä yrittäjyys tulee olemaan, se riippuu niin monesta asiasta. Kun aloitat yrittäjänä, et vaan voi tietää kaikkea. Vaikka olisit ollut oman alasi asiantuntija, silti tulee yllätyksiä, olit minkä ikäinen tahansa. Kaikkea ei tarvitse osata itse. Emmehän mekään yrittäjinä osaa läpikotaisin verotusta, lakipykäliä ja niin edelleen, vaan näihin löytyy hyviä kumppaneita. Se on kuten todettua kullanarvoista. Siinä on myös yksi tärkeä yrittäjyyden askelma: hyväksyä se, että ei tarvitsekaan osata kaikkea. Mekin opimme yhä joka päivä jotain uutta. 

Birgitta: Juuri tuo alakohtainen lainsäädäntö on toinen esimerkki asiasta, joka pääsi yllättämään tämän yrittäjän. Omalla alallani matkapakettilaki säätelee tiukasti mitä saa paketoida ja mitä ei, mitä vakuutuksia ja vakuuksia pitää olla ja niin edelleen. Silti suurin osa lainsäädännöstä on tehty niin, että kaikki toimii säntillisesti, eikä meillä Suomessa ole harmaata taloutta. Tämä on yrittäjällekin suuri etu.

 

Mistä yrittäjä löytää apua ja tukiverkostoja?

Birgitta: Arvaa mitä me tähän vastataan! Porvoon Yrittäjät on se lähin verkosto, jossa olemme kaikki yrittäjiä, saamme neuvoja, palveluita sekä tukea toisiltamme. Myös kehitysyhtiö on yllättävänkin tärkeä, kuulemme paljon hyviä tarinoita sieltä yritysneuvonnan kautta saadusta avusta. Tämän lisäksi on tottakai oman alan järjestöt ja yhdistykset tai mitkä tahansa tahot, joissa oman alan ihmiset tapaavat ja keskustelevat. Oma järjestöni on hyvin kollegiaalinen, jeesaamme paljon toinen toisiamme. 

Gunilla: Jos minä uutena yksinyrittäjänä miettisin, että mistä löydän kumppaneita tai samanmielisiä, niin kyllähän minä silloin lähden yrittäjäyhdistykseen. 

Patrik: Myös meillä kuljetus- ja logistiikka-alalla oma etujärjestö on tärkeä, se on se luontainen tapa hakea tietoa. Riippuu tietenkin alasta millainen etujärjestö on. 

 

Millaista Porvoossa on yrittää? 

Gunilla: Minulla itse asiassa asiakkaat ovat muualla, vaikka asunkin Porvoossa, siinä mielessä en siis ole varsinaisesti yrittäjänä Porvoossa.  Etäyhteyksillä on entistä helpompaa työskennellä Porvoosta käsin, vaikka asiakaskunta olisikin toisilla paikkakunnilla tai jopa kansainvälistä.  

Patrik: Minulla ei ole mitään huonoa sanottavaa yrittämisestä Porvoossa. Olen esimerkiksi hakenut matkan varrella erilaisia lupia ja se toimii hyvin. Toisaalta tiedän mihin pitää soittaa, ymmärrän hankinnoista ja toimitiloista. Tottakai suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvässä yhteistyössä on aina myös parantamisen paikkoja ja tämän puolesta me myös paikallisten yrittäjien yhteisönä jatkuvasti toimimme. 

Birgitta: Minullakin on vain hyvää sanottavaa. Olen osunut hyvään saumaan yrityksen perustamiseni kanssa ja tehnyt paljon yhteistyötä kaupungin kanssa. Muutenkin matkailuala on vahva Porvoossa. Ehkä toivoisin, että yrittäjiä kuultaisiin enemmän.  

 

Mitkä on yrittäjän tärkeimpiä ominaisuuksia? Synnytäänkö yrittäjäksi vai voiko kuka vaan kasvaa yrittäjäksi?

Birgitta: Voiko yrittäjäksi syntyä, vaikea sanoa. Ainakin yrittäjäksi voi kasvaa ja joillain on tottakai esimerkiksi perhetaustasta tai ihailemiltaan ihmisiltä kumpuava palo yrittämistä kohtaan. Itsellään into ei liittynyt niinkään yrittämiseen itseensä, vaan haluun tehdä sitä työtä, mitä haluan. 

Gunilla: Kun yrittäjiltä kysyy mitä vanhempasi tekivät, aika suuri osa vastaa, että olivat yrittäjiä. Minunkin isäni maanviljelijänä oli. Siellähän tämä kaikki on nähty: on menty yöllä kello kolmelta puintiaikaan töihin, keskikesällä viljan kasvaessa on taas ollut vähän leppoisampaa. Kotoahan se käsitys työnteosta ja yrittämisestä lähtee. Nyt puhutaan paljon julkisessa keskustelussa, että jos ei ole töitä, niin ryhdypä yrittäjäksi. Se on kuitenkin aika vaarallinen kehotus. Tästä voi tulla pahaakin jälkeä, kaikki ei ole varustettu sillä hulluudella mitä yrittäjyys vaatii. 

Birgitta: Sanoisin, että ehdottomasti tärkein yrittäjän ominaisuus on riskinottokyky – että pystyy elämään jonkinlaisessa epävarmuudessa. Osalle ihmisistä on tärkeää, että asiat menevät suunnitelmien mukaan ja elämää pystyy suunnittelemaan tarkastikin. Yrittäjyydessä tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan ole. Varsinaista innovatiivisuutta tai pellepelottomuutta sen sijaan ei välttämättä tarvita. Voit toimia yrittäjänä alalla, jossa sellaista ei tarvita. 

Patrik: Yrittäjyyttä on niin monenmuotoista. Osa tekee täysin samaa kuin voisi tehdä palkansaajanakin, sitten on niitä, joilla on monta rautaa tulessa yhtä aikaa. Yrittäjillä on usein tendenssi innostua hulluista ideoista ja meitä on helppo saada uusiin projekteihin mukaan. Se on se palo ja into, se hulluus. Yrittäjänä voi myös epäonnistua, minäkin olen epäonnistunut. Siitä sitten vaan opitaan. Nuoret kokeilevat esimerkiksi nyt omia vaatebrändejä, aluksi osa-aikaisesti ja siitä pitää vaan sitten oikean hetken tullen uskaltaa hypätä täyspäiväiseksi yrittäjäksi. En sanoisi, että yrittäjäksi synnytään. Kaikki lähtee siitä mitä opiskelet, minkälainen kotitausta sinulla on. Itse asiassa monet yrittäjävanhemmat saattavat jopa sanoa, että älä nyt ainakaan ryhdy yrittäjäksi. Jos kuitenkin tuntuu, että yrittäjyys tuntuu luonnolliselta askeleelta, sitä voi kokeilla. 

Birgitta: Tuo mitä Patrik sanoi on tärkeää, pitää olla lupa epäonnistua. 

Patrik: Amerikassa olet yrittäjä vasta, kun olet tehnyt kymmenen konkurssia. Kun on tehnyt konkurssin, ymmärtää asioita paremmin. Järkevästä, hallitusta konkurssista oppii hirvittävän paljon. Suomessa voidaan ihmetellä, että miten sinulla voi olla talo ja auto vielä konkurssin jälkeen. Tottakai voi olla, kun ei ole pantannut kaikkea yrityksen edestä. Juuri tämän takia yrittäjäksi ryhtyessään on mietittävä kaikkia vaihtoehtoja ja riskejä, lähtien esimerkiksi siitä minkä yritysmuodon valitsee. En haluaisi laittaa perhettäni siihen tilanteeseen, että kaikki meni.  

Gunilla: Myös yhteiskunnan pitäisi asennoitua tähän sallivammin. Suomessa konkurssi tai epäonnistuminen ei ole vielä mikään meriitti.  

Patrik: Juuri näin. Joku voi tehdä konkurssin ilman, että kukaan tietää, mutta jos työllistää muita, niin aina miettii mitä olisi voinut tehdä toisin. Olen itse oppinut konkurssista paljon, enkä olisi tällainen yrittäjä ilman sitä. Työnantajana esimerkiksi pitää ymmärtää olla ihmisasiantuntija, ihmiset odottavat sinulta paljon. 

 

Haluaisin uskaltaa ryhtyä yrittäjäksi. Mitä sanot minulle?

Gunilla: Uskalla. Keskustele ihmisten kanssa. Keskustele muiden yrittäjien kanssa kaikista niistä asioista, jotka jarruttavat uskaltamistasi. Hanki tietoa, pallottele. Sitten joko uskallat tai valitset palkkatyön. 

Patrik: Me olemme kaikki hyviä esimerkkejä siitä miten ei pitäisi tehdä, olemme siis vain ryhtyneet yrittäjiksi. Nykyään sanon kaikille taikakirjaimet LTS – liiketoimintasuunnitelma! Sen avulla kysyt itseltäsi tärkeät kysymykset ja vastaat niihin. Kuulostaa ihan hirvittävän tylsältä, mutta me teemme sen nykyään myös jokaisesta uudesta ideasta. Menemme vaikka paikalliseen ja pohdimme ideaa liiketoimintasuunnitelman kautta: onko se kannattavaa, kannattaako siihen ryhtyä. Monet ideat ovat ihan hemmetin hyviä ja houkuttelevia, mutta eivät vaan toimi liiketoimintana. Jos vaikkapa se kahvilanpito tai vaatteiden tekeminen kiinnostaa, varmista että sillä on myös todellisuuspohjaa eikä se perustu vain sosiaalisen median luomiin mielikuviin. Ne Instagramissa höyryävät croisantit pitää ensi aamun hämärissä leipoa ja täyttää, usein ihan itse.  

Birgitta: Minä olin juuri se kahvilayrittäjä idyllisessä vanhassa kaupungissa. Olin töissä joka ikinen päivä. Neuvoni onkin: mene uusyrityskeskukseen ja tee liiketoimintasuunnitelma. 

 

Patrik Björkman on monialainen yrittäjä ja Porvoon Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja. Paten voit löytää niin toimistolta, kuljetusauton ratista kuin padelhalliltakin. 

Birgitta Palmqvist on tuttu kasvo Porvoon matkailun kehittäjänä ja pitkän linjan jäsen Porvoon Yrittäjien hallituksessa. Gitta tuntee myös Porvoon historian kuin omat taskunsa. 

Gunilla Söderholm on niin ikään Porvoon Yrittäjien hallituskonkari ja kokenut yrittäjä. Kesäisin tapaat Gunillan varmimmin vesiltä. 

 

Oletko samojen kysymysten äärellä? Varaa aika maksuttomaan yritysneuvontaamme ja pallottele kysymyksiä yritysneuvojan kanssa. 

Ota meihin yhteyttä

 

Kyllä, haluan yrittäjäksi kaltaisteni joukkoon! Porvoon Yrittäjät ry on porvoolaisten yrittäjien paikallisverkosto ja etujärjestö. Tutustu yrittäjien toimintaan ja laajenna verkostoasi:  

Tutustu Porvoon Yrittäjiin