Päästöjen rajoittaminen ja hiilineutraalius eivät riitä, nyt tulisi asettaa hiilinegatiivisuustavoitteita ja sitoa hiiltä. Aalto-yliopiston professori Mikko Jalas kertoo, millaisilla toimenpiteillä ilmastonmuutosta tulisi torjua.
Jos halutaan hidastaa ilmastonmuutosta ja saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet, on paitsi vähennettävä radikaalisti päästöjä myös otettava hiili talteen.
– Kaikkia päästöjä on vaikea nollata. Vaikka luopuisimme fossiilisten polttoaineiden käytöstä, ilmaan pääsee silti metaanikaasuja muun muassa kaatopaikoilta ja suomaaperästä, kertoo Aalto-yliopiston professori ja Hiiliviisas Jukola -työryhmän jäsen Mikko Jalas.
– Olemme pumpanneet ilmakehään hiilidioksidia noin 200 vuoden ajan sellaisella mittakaavalla, että joudumme nyt valjastamaan kaikki keinot, että saisimme hiilinieluja, jotka sitovat hiilen maahan.
Riittävätkö Suomen metsät hiilinieluksi?
Metsä on kasvaessaan tehokas hiilinielu. Vanhat metsät taas toimivat tärkeinä hiilivarastoina.
Metsä on kuitenkin hiilinielu vain silloin, kun sen hiilensidonta on suurempaa kuin hiilen vapautuminen.
– Ilmaston ja myös luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeintä olisi metsän kiertoajan pidentäminen. Ratkaisuna voisi olla se, että kun metsään olisi tulossa päätehakkuu, omistajalle maksettaisiin siitä, ettei hän hakkaisi metsiään, Jalas esittää.
Vaikka puurakentamista on esitetty yhdeksi hiilinieluvaihtoehdoksi, se ei Jalaksen mukaan ole ongelmaton ratkaisu.
– Puurakennuksia ei voida pitää merkittävinä hiilinieluina, sillä niihin tarvitaan myös muita materiaaleja, kuten metallia ja betonia, jotka muodostavat päästöjä, hän kertoo.
Ojitettujen soiden ennallistaminen sen sijaan on yksi tehokkaimmista keinoista ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
– Jukola-hankkeessakin punnitsimme sitä yhtenä hiilinieluvaihtoehtona. Haluaisin, että Jukolaan jäisi pysyväksi ratkaisuksi sellainen, että tapahtuman kautta ennallistettaisiin soita, Jalas kertoo.
Soiden ennallistaminen ja metsien kiertoajan pidentäminen eivät kuitenkaan riitä hiilinegatiivisuuden saavuttamiseksi, vaan rinnalle tarvitaan myös muita keinoja.
Biohiili sitoo hiilidioksidia ilmakehästä ja tekee hyvää maaperälle
Biomassoista pyrolyysissä valmistetut biohiilet ovat yksi tämän hetken kustannustehokkaimmista tavoista varastoida hiiltä maaperään.
Mustan kullan eli biohiilen käytössä on kaksi etua: se sitoo hiiltä maahan pitkäaikaisesti ja toisaalta parantaa kasvien kasvuolosuhteita, mikä taas osaltaan lisää kasvien kykyä poistaa päästöjä ilmakehästä.
– Toinen, suuremman mittakaavan toimenpiteitä vaativa tapa sitoa hiiltä on hiilidioksidin talteenotto, Jalas esittää.
Hiilidioksidin talteenotto on prosessi, jossa kerätään talteen teollisuudessa syntyviä hiilidioksidipäästöjä, jotka sen jälkeen varastoidaan tai hyödynnetään esimerkiksi muovin tai biopolttoaineen raaka-aineena.
Varastoinnissa hiilidioksidi säilötään korkeaan paineeseen esimerkiksi käytöstä poistuneisiin öljy- ja kaasukenttiin.
– Teknisesti tämä on mahdollista, mutta tällaisten voimaloiden rakentaminen on jo pahasti myöhässä, Jalas kertoo. – Biohiilen tuottaminen on nopeampaa, ja monet pienenkin mittakaavan lämpöyrittäjät voivat ryhtyä biohiilituottajiksi.
Hiilidioksidin sitomiseen on olemassa myös muita vaihtoehtoja, mutta Jalaksen mukaan ne ovat teknisesti hankalampia, eivätkä ne sovi Suomeen. Näitä ovat esimerkiksi valtamerten lannoittaminen, jotta meret voisivat toimia tehokkaampina hiilinieluina.
Biohiili on kustannustehokas tapa varastoida hiiltä maaperään. Kuva: GRK. Rakennusalan konserni GRK on yksi Porvoon Jukolan kumppaneista ja myös biohiilen tuottaja.
Hiiliviisas Jukola
Jotta päästään 1,5 asteen tavoitteeseen, tarvitaan jokaisen yhteiskunnan sektorin panosta.
Hiiliviisas Jukola -hankkeen tavoitteena on kehittää maailman suurimmasta suunnistusviestistä mahdollisimman kestävä ja vähäpäästöinen. Samalla luodaan malli, jonka avulla kuka tahansa pystyy järjestämään hiiliviisaamman tapahtuman.
– Hiiliviisaudella viittaamme Jukolassa uuteen tapaa ajatella. Toivomme, että Jukolaan kehitetyt ratkaisut eivät olisi yrittäjille, kaupungille ja osallistujille pakkopullaa, vaan ne kannustaisivat miettimään asioita uudella tavalla, Jalas kertoo.
Hiiliviisaan Jukolan rakentamisessa keskityttiin ensisijaisesti päästöjen vähentämiseen, mutta myös hiilinieluja tullaan ottamaan käyttöön.
– Päädyimme, että päästöjä kompensoidaan biohiilellä. Haaveeni on, että Porvoon kaupunki alkaisi hyödyntää biohiiltä viheralueillaan, ja Porvoon Energia ottaisi viestikapulan ja muuttaisi hakkeenpolttoa niin, että samalla tuotettaisiin biohiiltä, Jalas esittää.
Hänen mukaansa Hiiliviisaan Jukolan tärkein näkökulma onkin se, että hiiliviisaat opit leviäisivät maailmalle.
– Toivon, että silmät avautuisivat. Suunnistajat ovat porukka, jolla on paljon vaikutusvaltaa. Jukola voisi olla uusille ajatuksille hyvä lähtökohta.
Hiiliviisas Jukola -hankkeen päätavoitteena on kehittää ja pilotoida mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen muodostavan massatapahtuman oppimis- ja toimintamalli Porvoo-Borgå Jukolan yhteydessä, yhteistyössä tapahtumatuotantoon osallistuvien yritysten ja yhteistyökumppanien kanssa. Hankkeen toteuttajina toimivat Posintra, suunnistusseura OK Trian sekä Aalto-yliopisto. Hankkeen rahoittaa Euroopan alue- ja kehitysrahasto.
Kuvituskuva: Matthias Heyde/Unsplash
Kuva Mikko Jalaksesta: Merja Forsman
VARAA AIKA