Porvoosta pyritään rakentamaan ympäristöä säästävän teknologian keskittymä Kilpilahden alueen voimin. Kilpilahden kehittämiseksi teetetyn selvityksen mukaan tavoitteiden saavuttaminen vaatisi panostusta vihreään vetyyn, hiilen talteenottoon ja hyödyntämiseen, jätemuovisovelluksiin ja -prosesseihin sekä muutosjohtamiseen.
Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää merkittäviä ilmastotoimia myös teollisuudelta. Viime vuonna Porvoon Kilpilahti oli Suomen suurin pistemäinen kasvihuonekaasupäästöjen lähde.
Kilpilahdesta halutaan kehittää johtava ja kansainvälinen teollisen ilmastotyön osaamiskeskus, joka toimisi yrityksille vetovoimaisena vihreänä innovaatioalustana.
Kehitysyhtiö Posintra kokosi keväällä 2021 ryhmän Kilpilahdessa toimivia yrityksiä sekä Porvoon kaupungin ja Uudenmaan liiton edustajia. Tarkoituksena oli pohtia, miten julkinen sektori voisi tukea Kilpilahden ilmastotyön tavoitteita, jotka ovat aina yrityskohtaisia.
– Porvoon ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoisempia kuin kansalliset tavoitteet. Jotta tavoitteet saavutetaan, pitää saada niin teollisuus kuin asukkaat tekemään ilmastoviisaita valintoja. Kiertotalouden merkitys liiketoiminnassa tulee kasvamaan entisestään ja siksi on hyvä ymmärtää, miten julkiset toimijat voivat edesauttaa teollisten toimijoiden siirtymistä kiertotalouden suuntaan, Porvoon apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz sanoo.
Osana pohdintaa työryhmä tilasi keväällä selvityksen, jonka tuotti konsulttiyhtiö Synocus.
Tavoitteita edistettävä kolmesta eri kulmasta
Tavoitteen saavuttamiseksi tunnistettiin kolme rinnakkaista kehityspolkua, joita on edistettävä samanaikaisesti.
Nämä ovat: kustannuksiltaan kilpailukykyisen uusiutuvan energian infrastruktuurin rakentaminen Suomeen, Nesteen ja Borealiksen eteneminen kohti hiilineutraalia tuotantoa vuoteen 2035 mennessä, ja Kilpilahden kasvaminen kansainvälisesti tunnustetuksi kiertotalouden innovaatiokeskittymäksi, jonka ensimmäisenä yhdistävänä teemana on muovien kierrätys.
– Kilpilahti on sijainniltaan äärimmäisen kiinnostava, ja alueella toimii kaksi isoa potentiaalista loppuasiakasta, joilla on vastuullisuus vahvasti agendallaan, toteaa työryhmän jäsen, Lamor Corporation Ab:n toimitusjohtaja Mika Pirneskoski.
– Olemme erittäin kiinnostuneita myös muovin kemiallisesta kierrättämisestä ja näemme itsemme mielellämme osana muovin kierrätykseen liittyvää kokonaisuutta.
Kilpilahdessa tulisi panostaa vihreään vetyyn ja jätemuoviin
Kilpilahdelle asetetun tavoitteen saavuttamiseksi identifioitiin neljä tärkeää toimintalinjaa: vihreä vety, hiilen talteenotto ja hyödyntäminen, jätemuovisovellukset ja -prosessit sekä muutosjohtaminen alueella.
– Oli ensiarvoisen tärkeää saada avaintoimijoiden näkemykset tähän raporttiin, kiittää projektipäällikkö Arto Varis työryhmän työhön osallistuneita.
– Raportin ehdotusten pohjalta on tarkoitus käynnistää Kilpilahden kehitystä vauhdittava ohjelma ja luoda työlle tiekartta vuoden 2022 aikana.
Synocuksen tekemä selvitys teetettiin Porvoon kaupungin ja Uudenmaan liiton AKKE-rahoituksella.
LUE SELVITYS TÄSTÄ
Lisätietoa:
VARAA AIKA