STRIIM-hankkeen avulla luodaan Kilpilahden alueen keskeisten toimijoiden kanssa ideaalia tavoitekuvaa alueella toimivasta muovin kierrätyksen ekosysteemistä. Tavoitteena on saada tulevaisuudessa muovijätteistä koostuva raaka-aine hyödynnettyä mahdollisimman resurssiviisaasti ja innovatiivisesti, ja ottaa mekaanisen muovin kierrätyksen rinnalle myös kemiallisen kierrätyksen ratkaisuja. Mutta kuinka luoda yhteinen visio muovin kierrätyksen ekosysteemistä eri toimijoiden kanssa? Tätä lähdettiin selvittämään yhteistyössä Gaia Consultingin kanssa.
Kilpilahden muovinkierrätysekosysteemiä kehitetään yhteistyössä
STRIIM – alueellisen teollisen innovaatiomallin vahvistaminen -hankkeessa pilotoidaan uudenlaista yhteistyömallia, jolla edesautetaan keskustelua, yhdistetään toimijoita sekä tunnistetaan uusia mahdollisuuksia edistää Porvoon Kilpilahden teollisuusalueen muutosta. Yksi näistä mahdollisuuksista on muovijätteen innovatiivinen hyötykäyttö ja kierrätyksen kannattavuuden tehostaminen. Hankkeen puitteissa muovin kierrätyksen mahdollisuuksia Kilpilahdessa haluttiin selvittää tarkemmin.
Yhteistyössä Gaia Consultingin kanssa tehdyssä Kilpilahden muovinkierrätysekosysteemiä visioivassa työssä pohdittiin laajasti erilaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia ja tarpeita mm. paikallisten kumppanuusverkostojen ja yhteistyömahdollisuuksien lisäämisen näkökulmasta. Raportissa selvitettiin muovien kiertotalouden nykytilaa Suomessa, tutkittiin kansainvälistä case-esimerkkiä, rakennettiin Kilpilahden muovien kierrätyksen ekosysteemin arvoketjukuvaus, selvitettiin sen aukkoja ja kehityskohteita sekä muodostettiin yhteistä visiota Kilpilahden muovinkierrätyksen ekosysteemille.
Kilpilahdessa muovin kierrätystä halutaan tehdä sekä mekaanisesti että kemiallisesti. Kemiallinen kierrätys halutaan ottaa vahvemmin mekaanisen kierrätyksen rinnalle, sillä kaikkia muovilaatuja ei voida käsitellä mekaanisen kierrätyksen keinoin.
Kilpilahden muovinkierrätysekosysteemin vision rakentamisessa tulee ottaa huomioon erilaisten muovilaatujen lisäksi arvoketjun erilaiset roolit tehtävineen. Ekosysteemin luomisessa tärkeinä toimijoina ovat yritysten lisäksi Porvoon kaupunki, kehitysyhtiö Posintra sekä muut kumppanit. Toimijoiden roolit on havainnollistettu alla olevassa kuvassa.
Kuten kuva osoittaa, muovin kierrätyksen arvoketjuun tarvitaan mukaan eri toimijoita mahdollistamaan olosuhteita, tuottamaan materiaalia sekä käsittelemään ja jatkojalostamaan sitä. Toiminta vaatii yhteistä organisoitumista ja käytänteitä muun muassa datan jakamisen osalta.
Muovien kiertotalouden nykytilaan Suomessa vaikuttaa moni tekijä
Muovin kierrätyksen nykytilaa selvitettäessä todettiin viisi tekijää, jotka vaikuttavat nykytilaan ja jotka on hyvä huomioida muovinkierrätysekosysteemiä rakennettaessa:
1. Regulaatio
Muovien kiertotalouskenttää määrittää vahvasti regulaatio, joka on murroksessa. Esim.
kertakäyttömuovidirektiivi avaa markkinaa uudelleen käytettäville ratkaisuille. Ala on voimakkaasti säännelty ja uuttakin lainsäädäntöä rakennetaan aktiivisesti.
2. Markkinat
Euroopan Unioni ohjaa vahvasti muoviin liittyvää markkinaa. Kiertotalouden skaalaamiseksi kierrätysraaka-aineen kysyntää luovaa lainsäädäntöä tarvitaan lisää. Lisäksi fossiilipohjaisia muoveja korvaavien ratkaisuiden markkinakysyntää ajavat yritysten tarve vähentää päästöjä ja muoviroskan syntymistä sekä edistää kestävää luonnonvarojen käyttöä.
3. TKI-toiminta
Tutkimuksen ja kehittämisen kautta on tärkeää luoda uutta liiketoimintaa. Useat merkittävät TKI-hankkeet Suomessa, kuten SPIRIT, PULSE, Carbon2x ja PlastLIFE pyrkivät parhaillaan ratkomaan muovin kiertotalouden haasteita eri näkökulmista.
4. Uusi liiketoiminta
Muovien mekaanisen ja kemiallisen kierrätyksen ohella markkinoille kehitetään muovien korvaamiseen perustuvia biopohjaisia tuotteita, joilla on muovin ominaisuudet.
5. Kumppanit
Suomessa muovien arvoketjussa toimivat suuryritykset kuten Neste, Borealis ja Fortum, joiden toiminta vaatii kumppanuusverkostoa. Tämä luo liiketoimintamahdollisuuksia myös pienemmille toimijoille.
Edellä mainittujen viiden tekijän lisäksi selvitettiin myös ulkomailla jo toimivan ekosysteemin toimintaa. Case-esimerkiksi valikoitui Tanskassa toimiva Quantafuel ASA, joka on erikoistunut muovin kemialliseen kierrättämiseen. Sen toiminta perustuu vahvaan kumppanuusverkostoon, jonka avulla myös jätemateriaalin saatavuus on turvattu. STRIIM-hankkeen edistämää julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä tarvitaan vahvasti myös muovinkierrätyksen ympärille syntyvien ekosysteemien luomiseen ja kehittämiseen.
>> Tutustu tarkemmin STRIIM-hankkeeseen
Yritysten haastatteluilla kartoitettiin yhteistä visiota
Kilpilahden visiokonseptia kartoitettiin Porvoon alueella muovin arvoketjussa toimivien useiden yritysten etukäteiskyselyllä ja haastatteluilla. Mukana olivat ABB, BEWI, Borealis, CE Lindgren, Neste, Muovi Heljanko, Remeo ja Rosk’n Roll. Haastatteluilla haluttiin selvittää muun muassa yritysten roolia muovin arvoketjussa, tulevia kehityshankkeita, haasteita, kumppanuustilannetta sekä tarpeita Kilpilahden alueen yhteistyön kehittämiselle.
Nesteen Head of Feedstocks and Production Platform Chemical Recycling Minna Mentzer ja Borealiksen SPIRIT-ohjelman päällikkönä toimiva Jaakko Tuomainen kertovat, millaista hankkeessa mukana oleminen on, mitä heidän roolistaan käsin tavoitellaan ja millaista yhteistyö on ollut.
Minna Mentzer kertoo, että heistä on hienoa päästä kehittämään kemiallista kierrätystä Suomessa. Kansainvälisenä toimijana myös kansallisella tasolla tekeminen kiinnostaa ja on äärimmäisen mielenkiintoista.
“Muovijätteen kierrättäminen on lähellä suomalaisten sydäntä, ja ja olisi hienoa päästä nostamaan Kilpilahti edelläkävijäasemaan. Meillä on Kilpilahdessa paljon kyvykkyyttä etenkin kemiallisen kierrätyksen hyödyntämiseen.”
Nesteellä on tehty ensimmäinen investointipäätös nesteytetyn jätemuovin jalostukseen. Porvoon jalostamolla tehdään töitä sen eteen, että nesteytettyä jätemuovia, kuten pyrolyysiöljyä voisi jatkossa hyödyntää raaka-aineena enemmissä määrin muovin valmistuksessa ja korvata sillä fossiilisia syöttöaineita. Tämän projektin taustalla toimii EU:n innovaatiorahaston tukema PULSE-hanke. Mentzer kertookin, että kemiallinen kierrätys on hyvä kierrätysmuoto mekaanisen rinnalle:
“Meillä on globaali jätemuoviongelma. Mekaanista kierrätystä kannattaa hyödyntää aina kun se on mahdollista. On kuitenkin olemassa muovimateriaaleja, joita ei mekaanisesti voida kierrättää ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi on tärkeää saada materiaali kiertoon. Kemiallisella kierrätyksellä voidaan myös korvata fossiilisia syöttöaineita, joita tällä hetkellä käytetään muovien valmistukseen. Meidän tapauksessamme tarjoamme myös uusiutuvista raaka-aineista valmistettua syöttöainetta muovien valmistukseen”.
Samoilla linjoilla on myös SPIRIT-ohjelman päällikkönä toimiva Jaakko Tuomainen Borealikselta. Borealiksen SPIRIT-ohjelman tarkoituksena on kehittää muoviteollisuutta siirtymään kohti uusiutuvia raaka-aineita, kierrätystä ja hiilineutraaliuteen perustuvaa muovin valmistusta ja käyttöä.
“Kemiallista kierrätystä ei pidä nähdä mekaanisen korvaajana, vaan rinnakkaisena prosessina ja vaihtoehtona muovijätteen polttamiselle. Borealiksen agendana on pitää muovi ja siihen sidottu hiili suljetussa kierrossa. Muovimateriaalin eli polymeerien osaaminen on Borealiksen vahvuus, sillä olemme kehittäneet muovilaatuja eri käyttökohteisiin. Kiertotalous on kuitenkin alue, jota yksikään yritys ei pysty tekemään yksin. Se vaatii erilaisten arvoketjujen muodostamista eri toimijoiden välillä. Samalla tietysti jokaisella yrityksellä on omat agendansa, mutta yhteistä keskustelua tarvitaan varmasti uusien näkökulmien esiin tuomiseksi ja yhteistyön syventämiseksi.”
Visiokonsepti tavoittelee tehokasta ekosysteemiä
Visiokonsepti tavoittelee Kilpilahden alueesta tehokasta muovinkierrätysekosysteemiä, joka keskittyy pyrolyysiöljyn jatkojalostukseen, jätemuovin nesteytykseen pyrolyysillä, sekä erinomaisesti eri käyttökohteiden laatuvaatimukset täyttävään kierrätyspohjaiseen polymeerituotantoon. Ekosysteemin ytimessä ovat vahvat kumppanuudet muovijätteen kierrätyksessä, lajittelussa ja kierrätysprosesseissa. Tavoitteena on, että kemiallinen ja mekaaninen kierrätys täydentävät toisiaan.
Gaia Consultin kanssa koostetun visiointiraportin yhteenvetona esitettiin seuraavat neljä teemakokonaisuutta, joita tulisi kehittää toimivan ekosysteemin luomiseksi:
- Ekosysteemin johtamismallin luominen ja kumppanuusverkostot.
- Kilpilahti Transformation Center –konseptia laajentava Porvoon alueen muovien kiertotalouskeskittymä.
- Raaka-aineiden saatavuuden varmistaminen ja erikoistuminen.
- Jätemuovin nesteytyksen invest-in-case Porvoon alueelle.
Kilpilahden ympärille voidaan rakentaa Euroopan mittaluokassa merkittävä, erityisesti muoveihin keskittyvä, kiertotalouden ekosysteemi. Tämä vaatii pitkäjänteistä kehitystyötä ja yhteistä keskittymistä valittuihin kärkiteemoihin.
Tutustu tarkemmin Kilpilahden muovinkierrätysekosysteemin visiokonseptiin ja lue koko raportti täältä!
VARAA AIKA