Upcycling Plastic Waste Innovation Challenge -innovaatiokilpailun voittaja ratkesi viime viikolla järjestetyssä hackathonissa. Voittajaksi valittiin neljän nuoren miehen tiimi, jonka ideana on tunnistaa muovien virtauksia satelliittien ja tekoälyn avulla.
Muovin päätyminen maailman vesistöihin ja luontoon on maailmanlaajuinen ongelma.
Upcycling Plastic Waste Innovation Challenge -innovaatiokilpailu haastoi yritykset kehittämään ratkaisuja muovijäteohjelmaan. Haastajana toimi maailman johtava öljyntorjuntayritys LAMOR, joka rakentaa arvoketjuaan myös muoviroskan ja muiden vesistöjen jätteiden talteenottoon ja uusiokäyttöön.
– Lähdimme avoimin mielin kokeilemaan meille täysin uuden tyyppistä ongelmanratkaisukehikkoa. Hackathonissa kuulimme erityyppisiä mielenkiintoisia näkemyksiä, miten osallistujat voisivat kontribuoida maailmanlaajuiseen ekosysteemi-alustaan, Lamor Corporation Ab:n toimitusjohtaja Mika Pirneskoski kertoo.
Ideoita kehiteltiin kolmepäiväisessä hackathontapahtumassa, jossa tiimiläiset saivat tukea mentoreilta. Kaikkiaan hackathonissa kilpaili kuusi tiimiä, jotka karsiutuivat yli 30 tiimin joukosta.
Tiiliä jätemuovista ja satelliittidataa laittomista kaatopaikoista
Innovaatiokisan jaetulle toiselle sijalle sijoittuivat Masinok Oy:n tiimi ja kanadalainen Plaex Building Systems Inc.
Masinotek esitti uusia tapoja jätemuovin kierrätysprosessiin. Plaex Buildingin innovaation avulla muovijätteestä puristuu lujaa sukupolvia kestävää rakennusmateriaalia.
Hackathonin voittajaksi valittiin Wastics-niminen tiimi, jonka esittämä idea perustuu muovivirtojen ja laittomien kaatopaikkojen etsimiseen satelliittien avulla.
Lamor Corporation Ab:n toimitusjohtaja Mika Pirneskoski vasemmalla sekä hackathonin voittaja-tiimi Wastics. Tiimiin kuuluvat Ilmari Ayres, Juho Niemi, Jaakko Sirén ja Olli Peura.
– Pohdimme, mistä merien muovijätelautat syntyvät, jotta voisimme puuttua jätteen alkulähteeseen. Suurin osuus muovijätteestä tulee laittomilta kaatopaikoilta. Ideamme on kerätä satelliittidataa ja koneoppimisen avulla analysoida tietoa, että voimme tarjota tarkkoja koordinaatteja, mistä muovia ja laittomia kaatopaikkoja kannattaa etsiä, Wastics-tiimin puhemies Juho Niemi tiivisti.
Intohimona hackathonit
Kilpailun voittajatiimin jäsenet, Ilmari Ayres, Juho Niemi, Jaakko Sirén ja Olli Peura, osallistuivat ensimmäiseen hackathoniinsa jo lukiossa.
– Huomasimme, että meitä yhdisti halu ideoida ja haastaa itsensä – ja parantaa maailmaa, vaikka se kuulostaakin kliseiseltä, Sirén kertoo.
Ystävykset perustivat hackathonista saatuja ideoita varten oman startup-yrityksen, Exebit oy:n, jota he pyörittävät opiskelun yhteydessä. Peura opiskelee lääketieteitä, Ayres bioinformaatioteknologiaa, Sirén kvanttiteknologiaa ja Niemi kauppatieteitä. Lisäksi Peura, Ayres ja Sirén ovat ohjelmistokehittäjiä.
– Meillä on hyvä ryhmädynamiikka, syvää teknistä osaamista ja lähestymme asioita vähän eri näkökulmista, Sirén kertoo.
– Etsimme aina uusia siistejä ideoita ja haluamme hypätä suoraan syvään päähän. Emme ole ammattilaisia, vaan neljä nuorta tyyppiä, jotka ulkopuolisina pystyvät luomaan uusia innovaatioita, Niemi lisää.
Upcycling Plastic Waste Innovation Challenge -innovaatiokilpailun voitto tuli ystävyksille yllätyksenä.
– Kisasimme kovassa sarjassa! Kun kuulimme muiden esityksiä, kädet tärisivät. Olemme yllättyneitä ja tottakai myös ylpeitä voitostamme. Teemme hackathoneissa aidosti parhaamme, ja uusien ideoiden kehittämisestä on tullut jo rutiinia. Nyt oikeasti onnistuimme siinä, Niemi iloitsee.
Tulevaisuudessa nelikko jatkaa uusien ideoiden kehittämistä ja eteenpäin viemistä.
– Meille on jo heitetty haaste tarjota dataa tietyn alueen roskavirroista. Jos onnistumme haasteessa, meille aukeaa useita ovia, Niemi raottaa.
Ideoiden kehittäminen jatkuu
Upcycling Plastic Waste Innovation Challenge -innovaatiokilpailun järjesti uusmaalainen RECOIN-hanke ja sen tilaajana olivat kehitysyhtiöt Novago ja Posintra. Innovaatiokilpailun toteutti Ultrahack.
Upcycling Plastic Waste Innovation Challenge -innovaatiokilpailun toteutti Ultrahack.
– Kehitimme hankkeen kautta pk-yrityksille erilaisia tapoja tuottaa innovaatioita liiketoimintaan. Hackathonin järjestämisessä tarkoitus oli yhdistää isomman maailmanlaajuisen yrityksen näkemys kasvavista markkinoista pienten yritysten innovatiivisuuteen, kertoo yksi hankkeen projektipäälliköistä, yrityskehittäjä Ari Långsjö Posintra oy:stä.
Yksi RECOIN-hankkeen projektipäälliköistä, yrityskehittäjä Ari Långsjö Posintra oy:stä.
– Tämä avoimeen ongelman asetteluun perustuva haaste toimi erittäin hyvin. RECOIN-hankkeessa on kehitetty pk-yrityksiä varten erilaisia tapoja lisätä ja tuottaa innovaatioita liiketoimintaan. Lamorilla oli rohkeutta ja dynamiikkaa ryhtyä hackathonin haastajaksi ja tarttua sitä kautta yhteen maailman polttavimmista ongelmista. Hackathon oli meille järjestäjillekin uusi kokemus, johon voimme olla nyt alun epävarmuuden jälkeen tyytyväisiä, Långsjö toteaa lopuksi.
Vaikka RECOIN-hanke päättyy, työ globaalien haasteiden parissa jatkuu.
– Mielenkiinnolla katsomme, löytyisikö hackathonin osallistujien ideoista yhtymäkohtia toimintaamme. Toivomme, että yhteistyö eri tiimien kanssa jatkuu tulevaisuudessa, Pirneskoski sanoo.
Tunnelmia hackathonista, joka pidettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampuksella.
Katso myös video, jossa tunnelmia kisapäiviltä!
VARAA AIKA