Onko yrityksesi sosiaalisesti vastuullinen?

Suomessa ei taida olla montaakaan yritystä, joissa ei puhuttaisi jo ympäristövastuusta. Mutta otetaanko yrityksissä tarpeeksi huomioon sosiaalinen vastuu?

– Sanoisin, että ei. Ympäristövastuu on tietysti tärkeä asia, mutta jopa ilmastopaneelin jäsenet muistuttavat, että on muitakin vastuullisuuden osa-alueita, joita ei tulisi unohtaa, kertoo Posintran kestävän liiketoiminnan projektipäällikkö Christina Sani.

Sosiaalisella vastuulla tarkoitetaan sitä, että yritys huomioi toimintansa vaikutukset kaikkiin toimintaketjunsa ihmisiin: henkilöstöön, asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin ja alihankkijoihin.

Sosiaalisen vastuunsa kantavassa yrityksessä ei pelkästään noudateta lakeja ja minimoida haittoja, vaan mietitään aktiivisesti, miten yritys voi vaikuttaa suotuisasti koko yhteiskuntaan.

– On jo vanhanaikaista puhua, että sosiaalisessa vastuussa hallitaan riskejä. Onhan se sitäkin, mutta ennen kaikkea kysyisin, mitä se kertoo meistä ihmisinä, jos emme välitä yrityksen toiminnan sosiaalisista vaikutuksista, Sani esittää.

– Riskien näkökulmasta omaa toimintaketjua ja siihen liittyviä työ- ja ihmisoikeusongelmia voi kuitenkin tarkastella riskianalyysin avulla, hän vinkkaa.

Oman yrityksen kokonaisvastuullisuutta voi tutkia esimerkiksi FIBSin ja 4FRONTIN itsearviointityökalulla.

Vastuullisessa yrityksessä voidaan hyvin. Työantaja ottaa huomioon muun muassa yhdenvertaisuuden, palkkaerot ja piilevät ennakkoluulot.

Henkilökunnan hyvinvointi lähtee vastuullisesta, mahdollisesti jopa anonyymista, rekrytoinnista.

– Miten meillä rekrytoidaan uusia työntekijöitä? Vaikuttaako henkilöstöhankinnassa pärjäämiseen kansallisuus, ikä, sukupuoli tai jo pelkkä nimi? Millaisia asioita ja rakenteita työpaikkamme kulttuuri uusintaa tai mahdollistaa? Näitä kysymyksiä jokaisen rekrytoijan pitäisi pohtia, Sani kannustaa.

Rekrytoinnin jälkeen vastuullinen yritys perehdyttää uudet työntekijät tehtäviinsä ja antaa välineet oman osaamisensa toteuttamiseen.

Sosiaalisen vastuunsa kantavissa yrityksissä myös tarkastellaan ja kehitetään jatkuvasti toimintaa. Niissä puututaan kiusaamiseen ja syrjintään, hyväksytään erilaiset toimintatavat ja annetaan ihmisille mahdollisuus kehittää itseään.

– Yrittäjän kannattaa myös pohtia, ovatko kouluttautumisen mahdollisuudet ja palkat tasa-arvoiset. Onko miehen euro myös naisen euro? Sani muistuttaa.

Palkka-avoimuus on jo säännöllinen puheenaihe niin politiikassa kuin mediassakin, jossa avoimuutta suosivat yritykset saavat positiivista näkyvyyttä. Lisäksi työntekijät keskustelevat palkoistaan keskenään yhä avoimemmin.

– Myös tämä on työnantajana hyvä tiedostaa ja ottaa huomioon. Se on tärkeä tekijä työntekijöiden veto- ja pitovoimassa.

 Sosiaalinen vastuu asiakkaista tarkoittaa sitä, että markkinointi on vastuullista ja tuotteet ja palvelut turvallisia, laadukkaita ja vastuullisesti tuotettuja.

Nykyään yhä suurempi osa asiakkaista vaatii, että yritys kunnioittaa ihmisoikeuksia ja välittää siitä, millaisissa olosuhteissa yrityksen tuotteet on valmistettu.

– Jokaisessa yrityksessä tulisi miettiä, millaisen tuotantoketjun tai alihankintaketjun läpi oma tuote on kulkenut. Mitä pidempi ketju ja halvempi tuotteen hinta, sitä varmemmin matkalla on ollut jotain häikkää, Sani kertoo.

Jo tuotteen alkuperämaa antaa usein viitettä tuotteen vastuullisuudesta.

– Yritysvastuuseen erikoistuneet kansalaisjärjestöt ja media ovat nostaneet esille suuria ihmisoikeudellisia ongelmia muassa Kiinassa, Intiassa, Pakistanissa ja Bangladeshissa ja niiden mukaan Kiinassa puolimiljoonaa uiguuria työskentelee pakkotyössä puuvillapelloilla. Fairtrade Finland kertoo, että jopa 20 prosenttia maailman myydyistä vaatteista sisältää puuvillaa tai lankaa uiguurialueelta.

EU-alueella toimivia yrityksiä säätelee yhteinen lainsäädäntö, joka takaa ainakin osittain tuotteen vastuullisuutta.

Toki EU-lainsäädännössäkin on sudenkuoppia, eikä edes Suomi aina selviä puhtain paperein. Tällaiset asiat nousevat nopeasti julkiseen keskusteluun.

– Joka vuosi saa lukea esimerkiksi marjanpoimijoista, jotka eivät olekaan saaneet palkkojaan sekä nuorista, joille ei maksettu lomarahoja. Myös ns. nollasopimukset eri aloilla nousevat säännöllisesti julkiseen tarkasteluun, Sani sanoo.

Hän muistuttaa, että vastuullisuusasioita ei tulisi sysätä muiden maiden vastuulle.

– On esimerkiksi tärkeää, että luovumme fossiilisista polttoaineista ja niin kauan kun ei ole vihreää vetyä, on kaivettava mineraaleja. Kukaan ei halua kaivoksia omaan maahansa, mutta onko kuitenkin parempi pyörittää kaivostoimintaa hallitusti lähellä kuin käyttää alipalkattua työvoimaa ja toimia vastuuttomasti muilla mailla – näitä kysymyksiä meidän tulee yhdessä pohtia.

Yritys voi – ja sen myös kannattaa – mitata sosiaalisen vastuunsa toteutumista.

Henkilökunnan hyvinvointia voi selvittää esimerkiksi erilaisilla kyselyillä ja koko toimintaketjun auditointiin on tarjolla runsaasti erilaisia apuvälineitä.

Ohessa muutamia vinkkejä tahoista, joiden suunnalta saa arvokasta tietoa oman yrityksensä vastuullisuudesta:

1. Finnwatch

Finnwatch on yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on edistää vastuullista yritystoimintaa. Seuraa järjestön kanavia ja tutustu sen julkaisuihin: finnwatch.org

2. Hansel, Code of Conduct 

Hansel Oy on Suomen valtion yhteishankintayksikkö. Hanselin Code of Conduct -lomakkeessa on listattu julkisten hankintojen vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteet.
www.hansel.fi

3. FIBS

FIBS on Pohjoismaiden suurin yritysvastuuverkosto, kestävän liiketoiminnan vauhdittaja ja yritysten asiantuntijuuden kehittäjä. Seuraa FIBS:n viestintää, osallistu erilaisiin tapahtumiin ja liity verkostoon. FIBS tarjoaa myös maksuttoman yritysvastuun työkalun, jolla voi mitata oman yrityksensä vastuullisuutta. FIBSIN työkalut löydät täältä

fibsry.fi

4. Kauppakamarit

Kauppakamarit ovat järjestöjä, jotka edistävät yritystoimintaa ja talouden vapautta sekä toimivat elinkeinoelämän edunvalvojina. Kauppakamarit toimivat myös mm. neuvonantajina ja järjestävät koulutuksia.
www.kauppakamari.fi

5. Eetti

Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti) on kansalaisjärjestö, joka edistää oikeudenmukaista maailmankauppaa ja vastuullista kuluttamista. Seuraa Eetin viestintää ja tutustu sen tuottamiin materiaaleihin: eetti.fi

6. Fairtrade Finland

Kohti vastuullisia tekstiilihankintoja – opas sosiaalisen oikeudenmukaisuuden huomioimiseen julkisissa hankinnoissa

Tämä artikkeli on julkaistu osana Hiiliviisas Jukola -hanketta. Hiiliviisas Jukola -hankkeen päätavoitteena on kehittää ja pilotoida mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen muodostavan massatapahtuman oppimis- ja toimintamalli Porvoo-Borgå Jukolan yhteydessä, yhteistyössä tapahtumatuotantoon osallistuvien yritysten ja yhteistyökumppanien kanssa. Hankkeen toteuttajina toimivat Posintra, suunnistusseura OK Trian sekä Aalto-yliopisto. Hankkeen rahoittaa Euroopan alue- ja kehitysrahasto.