Brunberg: ”Tavoitteemme on puolittaa tuotantomme hiilijalanjälki vuoteen 2030 mennessä.”

– Vastuullisuus on laaja ja haastava asia, johon voi olla vaikea tarttua ilman asiantuntevaa apua, sanoo Brunbergin toimitusjohtaja Katarina Enholm.

Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on harvoin henkilöä, jolla on tarpeeksi osaamista – tai edes aikaa – selvittää vastuullisuusasioita.

– Mitä enemmän minäkin perehdyin vastuullisuusasioihin, sitä suuremmaksi se asia muuttui, enkä enää tiennyt, mistä aloittaisin.

Makeisvalmistaja Brunberg solmi Porvoon kaupungin kanssa ilmastokumppanuuden, että yritys saisi asiantuntevaa tukea ympäristövastuullisuutensa toteuttamiseen.

Samalla Brunberg asetti kunnianhimoiseksi tavoitteekseen pienentää makeistehtaansa hiilijalanjälkeä 50 prosenttia tuotettua kiloa kohden vuoteen 2030 mennessä.

Brunberg on panostanut vastuullisuuteen iät ja ajat.

Ilmastokumppanuuden myötä makeistehtaassa on ryhdytty entistä voimakkaammin kehittämään toimintaa vastuullisempaan suuntaan.

– Jos emme olisi toimineet vastuullisesti jo 150 vuotta, emme olisi enää tässä, Enholm sanoo.  – Vastuullisuus – taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen – on menestyksen edellytys.

Brunberg on esimerkiksi myynyt hukkatuotteita tehtaanmyymälässään ja tarjonnut niitä maistiaisina jo 60-luvulta lähtien. Osa tuotannon sivuvirroista on käytetty muiden teollisuustuotteiden raaka-aineina, ja tehtaassa syntynyt biojäte kuljetetaan biokaasulaitokseen Lahteen.

– Pohdimme jatkuvasti, voisiko hävikkiä saada vieläkin paremmin kiertoon niin, että se saisi uuden elämän muunakin kuin biokaasuna ja multana, Enholm kertoo.

Tarmolan tehtaanmyymälä lämmitetään maalämmöllä ja tehdas vihreällä kaukolämmöllä. Tehtaan tuotantolinjat ovat jo pitkään toimineet uusiutuvalla energialla.

Ilmastokumppanuuden kautta Brunbergilla on kiinnitetty enemmän huomiota myös kierrätykseen, pakkauksiin ja veden kulutuksen seurantaan.

– Kierrätämme nykyään kirkkaan muovin lisäksi värillisen muovin. Kierrätysasteemme parani merkittävästi, Enholm sanoo.

Keväällä Brunberg ohensi suukkojen alumiinikäärettä 10 prosentilla ja poisti suukkopakkauksista muoviset ikkunat. Tulevaisuudessa myös tryffelirasioiden ikkuna poistetaan.

Makeistehtaan ylivoimaisesti suurimmalle päästönlähteelle, fossiilisilla polttoaineilla toimivalle höyrykattilalle, etsitään myös korvaajaa, ja tehtaan hukkalämmön talteenottoa tehostetaan entisestään.

– Laadimme nyt mittareita eri tavoitteillemme ja seuraamme niiden toteutumista. Kun olemme katsoneet makeistehtaan päästöt kuntoon, pohdimme, voisiko päästöjen leikkaamista laajentaa koskemaan kuljetuksia ja hankintaketjua, Enholm sanoo.

– Voimme tehdä vielä paljon tekoja, joilla toimintamme menee parempaan suuntaan.

Porvoon ilmastokumppanuus -hankkeessa laskettiin Brunbergin makeistehtaan hiilijalanjälki.

Hiilijalanjälki lasketaan tuotettua makeiskiloa kohti.

– Voisimme leikata kaikki päästömme lopettamalla tuotantomme, mutta se ei edistäisi muita vastuullisuuden osa-alueita. Yrityksen vastuullisuudessa on tärkeä ottaa kaikki kolme vastuullisuuden osa-aluetta huomioon: sosiaalinen vastuu, taloudellinen vastuu ja ympäristövastuu, Enholm sanoo.

Ilmastokumppanina Brunberg sai asiantuntevaa apua Posintran yritysneuvojilta myös muissa kuin hiilijalanjälkeen liittyvissä kysymyksissä.

– Posintralla on asiantuntemusta, jonka avulla pystyimme tarkastelemaan toimintaamme syvällisemmin, Enholm sanoo.

Ilmastokumppanuus sisälsi sekä ryhmätyöskentelyä että kahdenkeskisiä keskusteluja.

– Hankkeessa osa osallistujia eri aloilta, ja kaikilla on omat kamppailunsa. Keskustelu oli mielenkiintoista, Enholm sanoo.

Brunberg haluaa olla askeleen edellä kehittämässä ympäristövastuullisuuttaan.

Vaikka asiakkaat eivät osaa vielä vaatia vastuullisuutta makeistehtaalta, muuten kuin palmuöljyn käytöstä, EU:n tasolta alkaa olla yhä tiukempia vaatimuksia esimerkiksi toimitusketjujen jäljitettävyydelle ja kestävyysraportoinnille.

Uusi kestävyysraportointidirektiivi eli CSRD velvoittaa eurooppalaiset yritykset kertomaan toimintansa vastuullisuudesta entistä tarkemmin 1.1.2024 lähtien. Tavoitteena on tehdä yritysten vastuullisuustoiminnasta läpinäkyvämpää ja raportoinnista vertailukelpoisempaa.

Raportointi tulee pakolliseksi asteittain erikokoisille yrityksille.

– Ensin direktiivi koskee vain suurimpia yrityksiä, mutta jotta suuret yritykset voivat noudattaa vaatimuksia, he tarvitsevat entistä tarkempaa tietoa myös toimittajiltaan. Se lisää painetta muissakin kuin suuryrityksissä, mikä on iso asia, Enholm sanoo.

Kun sitten kestävyysraportointidirektiivi alkaa koskea myös pk-yrityksiä, Brunberg on valmistautunut.

– Kun olemme jo ajoissa liikkeellä, ehdimme kehittää toimintaamme. Jos haluaa menestyä tulevaisuudessa, on pakko tehdä jo nyt vastuullisuustekoja, Enholm sanoo.

Brunbergin toimintaan vaikuttaa myös EU:n metsäkatoasetus (EUDR), jota aletaan soveltaa ensi vuodesta lähtien.

Asetus kieltää tiettyjen tuotteiden, kuten kaakaon, kahvin, palmuöljyn, kumin, puutavaran ja naudanlihan, myynnin EU-alueella, jos niiden tuottamiseksi on aiheutettu metsäkatoa raivaamalla metsiä viljely- tai karjan laidunmaaksi.

Käytännön toteutuksesta on vielä epäselvyyksiä, koska Suomessa lainsäädäntö on viivästynyt ja viranomaisilta tarvitaan vielä selkeitä ohjeita, miten vaatimuksia täytetään.

– Maailmassa on noin 5 miljoonaa kaakaonviljelijää, joten on mielenkiintoista nähdä, miten tämä toteutuu. Vaikka emme tuo itse kaakaopapuja EU-alueelle, tämä vaatii meiltä paljon toimenpiteitä, että jokaisen tuotteemme alkuperä pystytään jäljittämään, Enholm sanoo.

Enholmin mukaan on helppo heittäytyä ajattelemaan, ettei pk-yrityksen teoilla ole merkitystä.

– Me emme voi pelastaa maapalloa, mutta tekemällä asiat mahdollisimman hyvin, voimme vähentää toimintamme ympäristövaikutuksia ja edistää kestävämpää tulevaisuutta. Pienistäkin teoista tulee isoja, kun kaikki tekevät niitä.

Hän haluaa rohkaista kaikkia kohti vastuullisempaa liiketoimintaa.

– Omalla kohdallani se auttoi, että menimme mukaan tällaiseen ilmastokumppanuuteen ja saimme ulkopuolista tukea.

Tämä artikkeli on toteutettu osana Co2Jump -Ilmastoloikka kumppanuuteen -hanketta.
Lue lisää hankkeesta.