• Kokemuksia hankkeista

Porvoossa testattiin uudenlaista matkailutuotetta

Porvooseen syntyi uusi regeneratiivisen eli uudistavan matkailun tuote. Pellinkiläinen Seasport tarjoaa asiakkailleen mahdollisuutta kerätä roskia saaristoretkellä. ”Tässä yhdistävät hyöty ja hupi.”

Huhtikuun lopussa joukko kestävän elämystalouden kehittäjiä hyppäsi Porvoonjoelta veneeseen ja roskienkeruumatkalle Porvoon Äggskäriin.

Kyseessä oli uudenlaisen regenerativiisen matkailutuotteen testaus – mutta mitä on regeneratiivinen matkailu?

Regeneratiivinen eli uudistava matkailu kiepsauttaa ajatuksen matkailusta ylösalaisin. Siinä missä matkailualalla on tähän asti pohdittu, mitä kohde voisi antaa matkailijalle, nyt kysytään, mitä matkailijat voisivat antaa kohteelle.

Uudistavan matkailun ideana on lyhyesti sanottuna se, että lomakohde jää parempaan kuntoon lähtiessä kuin sinne tultaessa. 

Nyt myös Porvoossa on otettu askel kohti uudistavaa matkailua.

– Mietimme CNE 2.0 -hankkeessa, miten voisimme konkreettisella esimerkillä tuoda esille uudistavaa matkailua, sanoo Posintran yrityskehittäjä Annika Weckman.

Syntyi idea roskienkeruuretkestä, joka toteutettiin yhteistyössä Seasportin kanssa. 

– Onnistunut uudistavan matkailun tuote antaa matkailijoille merkityksellisempiä elämyksiä. Samalla kun matkailija kokee uutta, hän voi tehdä hyvää paikallisille toimijoille ja luonnolle, Weckman sanoo.

Carbon Neutral Experience 2.0 eli CNE 2.0 -hankkeen ideana on edistää Uudenmaan alueen matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alojen hiilineutraaliutta. Hanke ohjaa ja tukee yrityksiä kannattavan ja kestävän liiketoiminnan kehittämisessä.

 

Sjöbjörn ei syökään ihan kaikkea

Pellingin saaristossa Seasportin yrittäjä Johnny Kippilä maalaa venettä kesäkuntoon.

– Reissumme Äggskäriin oli aivan fantastinen, Kippilä kertoo.

– On selvä, että tällaiselle tuotteelle on kysyntää, nimittäin roskia riittää! Jokainen roska, joka noukitaan rannoilta ja merestä, on yksi roska vähemmän paikassa, johon ne eivät kuulu. Täällä saaristossakin oli vielä 50–60-luvulla ajatus, että Sjöbjörn syö kaiken, minkä sinne heittää.

Kippilä lajitteli roskia jo nuorena miehenä isänsä työpaikalla. Nykyään hän kerää roskia jokaisella retkellään. 

– Aina kun viemme asiakkaita tai lähdemme oman perheen voimin saaristoon retkeilemään, otan roskasäkin mukana. Yksi pussillinen vähintään tulee aina poimittua.

Vuonna 2018 Kippilä järjesti paikallisten toimijoiden kanssa yhteisen Siisti Biitsi -tapahtuman, mutta asiakkaille suunnattuja roskankeruuretkiä yritys ei ole tarjonnut koskaan aikaisemmin.

– Näitä talkoitakin olisi voitu jatkaa, mutta meillä oli haasteita roskien kuljettamisen ja jätemaksujen kanssa. Nyt kun mukana oli Annika Weckman, asiat järjestyivät. Hän on sellainen virtapupu, jolla on valikoiva kuulo. Jos joku sanoo, ettei onnistu, hän ei kuuntele vastaan hankausta, vaan asiat jumankauta onnistuvat, sillä tavalla lempeästi, Kippilä nauraa.

Ovatko asiakkaat valmiita maksamaan roskien keräämisestä?

Matka Weckmanin yhteydenotosta Seasportin uuden tuotteen testaamiseen oli vajaan kuukauden mittainen ja se sisälsi monta ideointitapaamista.

– Tämä on tällainen vähän hullu idea. Tuotteena ehkä vähän erikoinen. Ideana on, että samalla kun nauttii saaristosta, voi kerätä roskia. Asiakkaat eivät ole tällaista tuotetta kysyneet, mutta ei sitä ole tarjottukaan. Olisiko sinulla kenkiä, jos joku ei niitä valmistaisi? Kaikkia tulevaisuuden tuotteita ja palveluja ei ole vielä keksitty.

Roskienkeruureissu on suunnattu sekä yksityis- että yritysasiakkaille. Erityisen hyvin se sopisi esimerkiksi vastuullisesti toimivan yrityksen virkistyspäivän ohjelmaksi.  

– Tässä yhdistyvät hyöty ja hupi. Jos joka tapauksessa menee merelle, voi samalla tehdä jotain hyvää, Kippilä sanoo.

Pilottituote sai testaajiltaan erinomaista palautetta. Retkellä tarjoiltiin vegaanista evästä ja siivotut rannat ilmoitettiin Pidä Saaristo Siistinä ry:n Siisti Biitsi -ohjelman verkkosivuilla. 

Tällä kertaa matkan tilaaja, Carbon Neutral Experience, maksoi kerättyjen roskien jätemaksun ja huolehti roskien kuljetuksen Domargårdin jäteasemalle. 

– Olisi hienoa, jos jatkossakin Porvoon kaupunki tai Rosk´n Roll voisi auttaa paikallisia yrittäjiä. Jos me hoidamme roskat pois saaristosta, voisiko joku hoitaa ne jäteasemalle ja maksaa jätemaksun? Jos vaikka Porvoon kaupunki sanoisi, että kiitos, kun keräsitte, voimme jeesata tästä eteenpäin.

Porvoon kaupunki kannustaa roskien keruuseen

Porvoon kaupungin liikuntapaikkamestari Pasi Liitiäisen mielestä on hienoa, että yritykset kehittävät roskien keräämiseen liittyviä palveluja asiakkailleen.

– Kaikki keinot, joilla roskia saadaan pois luonnosta, on hyviä ja kannustettavia.

Liitiäisen mielestä Porvoon kaupungin alueelta kerättyjen roskien pois kuljettaminen ja kaatopaikkamaksujen maksaminen on kaupungin vastuulla.

– Taitaa olla niin, että jätteet ovat maanomistajan vastuulla, ainakin noin yleisellä tasolla. Ympäristörikosten ja muun rikollisen toiminnan osalta vastuu on aiheuttajalla, Liitiäinen sanoo.

Hän ehdottaa, että kaupunki voisi osittaa kaupungin omistamista alueista yrityksille ne paikat, joista roskia voisi kerätä ja osallistua keräämisestä aiheutuneisiin kustannuksiin. Kunhan yritykset ottavat etukäteen kaupunkiin yhteyttä. 

Rosk´n Roll ei voi ottaa veloituksessa roskia vastaan

Miten jäteasema voisi auttaa yrityksiä roskien keräämiseen liittyvien palvelujen tarjoamisessa? 

Rosk´n Rollin kuljetuspäällikkö Mika Toivari sanoo jätehuoltoyhtiön voivan osallistua siivoustempauksiin vain välineistöä lahjoittamalla. 

Siivoustempaukset ovat hieno ja erittäin kannatettava asia, ja yhtiömme tukee tämän tyyppisiä tempauksia tarjoamalla esimerkiksi puutarhahanskoja tai jätesäkkejä tempausten toteuttamiseksi.

Toivari kertoo, että jätelain mukaan jätehuollon järjestämisestä vastaa jätteen haltija eli kiinteistön- tai maanomistaja. Aiheuttamisperusteella kustannus voidaan myös kohdistaa tiedossa olevalle roskaajalle.

 – Emme voi ottaa veloituksetta vastaan jätettä, vaan sen tuovalle pitää löytyä joku toinen maksaja. Kolmannen osapuolen on lakiteknisesti mahdotonta harjoittaa jätehuoltotoimintaa toisen vastuulla olevalla kiinteistöllä ilman jätehuoltosopimusta, joka mahdollistaisi roskien keräyksen, kuljetuksen ja kustannusten osoittamisen vastuussa olevalle taholle.

Toivarin mukaan yritysyhteistyökuvioissa voisi ehdottaa maanomistajalle, että he maksaisivat osan jätteiden käsittelystä, koska vastuu jätteistä on heillä.

 – Jos näin tehdään, tällainen toiminta muistuttaisi siivousfirman toimintaa, jolloin suorittavassa yrityksessä tulisi tarkasteltavaksi, onko roskia keräävä 

 työntekijä vai vapaaehtoinen ja onko kyse yleishyödyllisestä talkootyötempauksesta.

Roskien keräämisessä kasvaa ymmärrys ympäristön tilasta

Pidä Saaristo Siistinä ry:n ohjelmapäällikkö Julia Jännärin mukaan roskien keräämisessä on kyse paljon muustakin kuin luonnon siistimisestä.

– Roskatalkoiden aikana talkoolaiset näkevät joskus jopa ensi kertaa roskaantumisongelmaa lähietäisyydeltä. Osallistujat saavat roskaantumiseen liittyviä oivalluksia.

Jännäri kannustaa kaikkia roskien kerääjiä raportoimaan löytämistään roskista Siisti Biitsitsille. Näin voi osallistua kansalaistieteen tekemiseen.

Kun tarpeeksi useat saadaan talkoisiin mukaan, alkaa tahallisuudesta johtuva roskaantumisongelma pikku hiljaa vähentyä, Jännäri sanoo.